Tampereen Iidesjärvellä on tehty hoitokalastuksia viitenä vuotena peräkkäin. Tänä keväänä toteutetussa rysäpyynnissä järvestä nostettiin lähes 4 300 kiloa kalaa.
Saalis oli valtaosaltaan särkeä, jota oli yli 60 prosenttia saaliista. Pientä ahventa oli neljännes ja lahnaa 10 prosenttia saaliista.
Hoitokalastussaaliista vapautettiin kaikki suuremmat petokalayksilöt sekä taimenet. Muu saalis on mennyt hyötykäyttöön, kertoo ympäristösuunnittelija Eeva Punju Tampereen kaupungilta.
– Suurin osa on mennyt biokaasun tuotantoon ja jonkin verran on mennyt rehuksi, Punju kertoo.
Järven tila on parantunut hieman
Kaikkiaan vuosina 2020–2025 saalis on ollut yhteensä yli 37 000 kiloa.
Iidesjärvessä on pitkällä aikavälillä tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan, vaikka järven tila on yhä rehevä ja ajoittain erittäin rehevä.
– Voidaan sanoa, että sellaista hienoista positiivista kehitystä näkyy, mutta pitkällä aikavälillä se vasta sitten varmistuu, Punju sanoo.
Linnustoselvitysten perusteella vesi- ja rantalintujen pari- ja lajimäärä ovat kasvaneet hoitokalastusten aloituksen jälkeen.
Iidesjärvellä on pesinyt hoidon aloituksen jälkeen vuosittain keskimäärin 81 vesilintuparia, kun ennen hoitoa vuosina 1983–2016 pareja pesi vuosittain keskimäärin 58.
Lajeista erityisesti silkkiuikun, nokikanan ja telkän parimäärissä vaikuttaisi olevan selvää kasvua hoidon aloituksen jälkeen.
Iidesjärven naurulokkiyhdyskunta on kasvanut kelluvilla pesälautoilla, joita on rakennettu aiemmissa hankkeissa. Hautovia emoja on havaittu yli 90 paria.
Nyt järvessä 50 katiskaa
Tampereen kaupunki sai jatkorahoitusta ympäristöministeriöltä Iidesjärven lintuvesikunnostukseen vuodelle 2025.
Avustuksella ja Tampereen kaupungin omarahoituksella jatketaan hoitokalastusta ja rantaniittyjen laidunnusta sekä vieraslajien poistoa.
Hoitokalastus jatkuu kesän aikana katiskapyynnillä. Iidesjärvelle sijoitetaan 50 katiskaa kahden viikon pyyntijaksolle.
Katiskat ovat pienikokoisen särkikalan pyyntiin soveltuvia, pienisilmäisiä hoitokalastuskatiskoja.