Poliisi etsii perhettä, joka on ollut jo vuoden kadoksissa. Perheen vanhempia epäillään omavaltaisesta huostaanotosta. Ylen tietojen mukaan vanhemmat olisivat vieneet luvatta seitsemän huostaanotettua ja sijoitettua lastaan lastensuojeluyksiköstä Uudessakaarlepyyssä.
Poliisi epäilee, että perhe on saattanut poistua maasta. Perheestä on tehty kansainvälinen pidätysmääräys. On myös mahdollista, että he piilottelevat tuttaviensa luona jossain päin Suomea.
Jos lapset on viety ulkomaille, kyse on lapsenkaappauksesta. Jos perhe on edelleen kotimaassa, on kyse omavaltaisesta huostaanotosta, joka on huomattavasti lievempi rikos.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen kertoo, että rikoksesta epäiltyä piilottelevat voivat itsekin syyllistyä rikokseen.
– Jos muuten täyttyvät avunannon edellytykset, niin perheen piilottelussa on kyse avunannosta rikokseen. Jos teko katsotaan lapsikaappaukseksi, piilottelija syyllistyy avunantoon lapsikaappaukseen, ja myös avunanto omavaltaiseen huostaanottoon on rangaistavaa, Tolvanen arvioi.
Tolvasen mukaan luvaton huostaanotto jatkuu niin kauan, kun teko on kesken, eli kunnes lapset on palautettu sijoituspaikkaansa. Siten matkan varrella perhettä avustaneet ovat toiminnallaan edistäneet rikosta, ja avunannosta rankaiseminen on mahdollista.
Poliisi epäilee, että perhettä saatetaan piilotella joko Pohjanmaalla, Etelä-Suomessa tai jossakin muussa Pohjoismaassa.
Avunantaja selviäisi luultavasti sakoilla
Lapsen omavaltaiseen huostaanottoon syyllistynyt henkilö voidaan tuomita teosta sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen.
Avunantoon syyllistyvän maksimirangaistus on kolme neljännestä päätekijän rangaistuksesta, mutta koska rangaistusasteikko omavaltaisessa huostaanotossa on lievä, Tolvanen arvioi, että avunantajalle tuomittaisi melko varmasti vain sakkoja.
– Rikoksena tämä on varsin lievä. Lapsikaappaus on toista luokkaa, siinä maksimirangaistus on jo kaksi vuotta vankeutta. Mutta nythän emme tiedä, ovatko he kotimaassa vai ulkomailla, Tolvanen sanoo.
Jos joku on auttanut perhettä pakenemaan maasta, kyse ei Tolvasen mukaan ole enää välttämättä avunannosta. Oikeus voi katsoa pakoa edistäneen syyllistyneen rikoksentekijän suojeluun.
Nimikkeen rangaistusasteikko on ankarampi kuin avunannossa: suojelija voidaan tuomita jopa vuodeksi vankeuteen.
– Tämäkin säännös voisi tulla sovelletuksi. Mutta jos katsotaan, että piilottelijat ovat avunantajia eli osallisia rikokseen, he eivät voi samanaikaisesti syyllistyä rikoksentekijän suojeluun.
Piilottelijan tai pakoa avustavan pitää olla tietoinen siitä, että avustettavaa epäillään rikoksesta. Molemmat nimikkeet ovat vain tahallisina tuomittavia.
– Kovin erikoinen tapaus tämä on, mutta ei mitenkään ainutlaatuinen. Näitä tapauksia, joissa huostaanotettuja lapsia on haettu luvatta, on ollut ennenkin, Tolvanen toteaa.
Juttua korjattu 5.6.2025 kello 12.35: Videon haastateltavan asuinpaikka ei ole Kruunupyy, vaan Uusikaarlepyy.