Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin asettama matkustuskielto pyrkii maanantaista lähtien estämään 12 maan kansalaisten pääsyn Yhdysvaltoihin.
Kiellon piirin kuuluu lähinnä joukko Afrikan ja Lähi-idän maita.
Lisäksi Yhdysvallat rajoittaa osittain maahanpääsyä seitsemän muun maan kansalaisilta.
– Tässä on taas uusi vaihe Trumpin maahanmuuttovastaisessa politiikassa, kommentoi Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.
Rajoitusten asettaminen ei sinänsä ole professorin mukaan yllätys: jo Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella oikeustaisteluja käytiin vastaavista asetuksista.
Keskiviikkona julistettuja uusia rajoituksia on Yhdysvalloissa perusteltu kansallisen turvallisuuden parantamisella.
Trumpin mukaan aihe tuli erityisen ajankohtaiseksi Coloradossa viikonloppuna tapahtuneen terrori-iskun jälkeen. Tuolloin Egyptin kansalainen hyökkäsi Boulderin kaupungissa Gazan panttivankien vapauttamista vaativia mielenosoittajia kohtaan.
Heiskasen mukaan perustelua kuitenkin heikentää se, ettei Egyptin kansalaisten matkustamista Yhdysvaltoihin ajoita jatkossa rajoittaa.
– Jos egyptiläistä käytetään perusteena, niin voisi olettaa sen olevan listalla. Mutta eivät nämä [perustelut] usein ole johdonmukaisia, professori sanoo.
Listalle valikoituneet maat hämmentävät
Juuri Trumpin rajoitusten kohteiksi joutuvien maiden valikoituminen on Heiskasen mukaan herättänyt kysymyksiä.
Asetuksen myötä matkustuskieltoon joutuvat ensi viikosta alkaen lähes kaikkia Afganistanin, Myanmarin, Tšadin, Kongon tasavallan, Päiväntasaajan Guinean, Eritrean, Haitin, Iranin, Sudanin, Libyan, Somalian ja Jemenin kansalaiset.
Lisäksi osittaisia rajoituksia sovelletaan Burundin, Kuuban, Laosin, Sierra Leonen, Togon, Turkmenistanin ja Venezuelan kansalaisiin.
Listalla olevista maista vain Iran on Yhdysvalloissa luokiteltu terrorismia tukevaksi valtioksi.
Muihin maihin kohdistettuja rajoituksia on Heiskasen mukaan vaikea perustella kansallisella turvallisuudella.
Toinen Trumpin kertoma syy matkustusrajoituksille liittyy viisumisääntöjen rikkomuksiin.
Myös tätä perustelua Heiskanen pitää erikoisena.
– Viisumithan myönnetään aina Yhdysvaltojen suurlähetystöjen puitteissa. Eli en kyllä tiedä, mitä tämä voi tarkoittaa.
Professori uskookin, että kyseessä lienee enemmän Trumpin hallinnon yritys osoittaa kannattajilleen, että maahanmuuttokysymykseen on tosissaan tartuttu.
– Miksi nämä kyseiset maat on valittu? Ilmeisesti hallinnolla on jotain statistiikkaa, johon tämä nojaa. Esimerkiksi kuinka moni maan kansalaisista ylittää viisuminsa oleskeluajan tai vastaavaa, Heiskanen pohtii.
Vertailukohtana professori muistuttaa Trumpin hallinnon huhtikuussa käyttämästä erikoisesta kaavasta, jossa maakohtaiset tullit asetettiin kauppataseen alijäämään perusteella.
”Ajoitus sattumaa?”
Trumpin asettamat matkustuskiellot ovat jo ehtineet saada arvostelua ihmisoikeusjärjestöiltä ja Yhdysvaltain demokraattipuolueelta.
Myös Benita Heiskanen pitää muutaman päivän varoitusajalla annettua asetusta ”inhimilliseltä kannalta traagisena”.
– Yhtäkkiä voi muutaman päivän varoitusajalla joutua lentämään pois maasta. Tai jos on vaikka matkoilla, ei pääsekään enää takaisin maahan.
Matkustuskiellot tullaan varmasti haastamaan oikeudessa kuten Trumpin aiemmallakin kaudella.
– Toisaalta Trumpin taustajoukoilla on ollut mahdollisuus [valmistautua] neljän vuoden ajan. On myös ensimmäisellä kaudella saatu korkeimman oikeuden päätös. Mutta varmasti tätä tullaan haastamaan, Heiskanen toteaa.
Yhdysvaltain kannalta hyötyä maille asetettavista matkustuskielloista ei heti ole nähtävissä. Trumpin peräänkuuluttamaa kansallista turvallisuuttakaan asetus tuskin lisää, professori toteaa.
– Sehän voi päinvastoin pahentaa tilannetta. Tällaiset päätökset saattavat radikalisoida joitakin toimijoita.
Heiskanen uskoo, että todellisuudessa matkustuskieltojen taustalla saattavat vaikuttaa toisenlaiset motiivit kuin julkisuuteen on kerrottu.
– Yhä enemmän nämä asetukset ovat taitavasti harkittuja. En voi olla ajattelematta, tuleeko tässä seuraavien päivien aikana ilmi jokin uutispommi, jolta tällä viedään huomiota, professori sanoo.