Pysyvän eli toistaiseksi voimassa olevan oleskeluluvan ehdot ovat kiristymässä ensi vuonna, tiedottaa sisäministeriö.
Hallitus hyväksyi torstaina lakiesityksen, jonka mukaan pysyvän oleskeluluvan voi pääsääntöisesti saada henkilö, joka on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti kuusi vuotta, ja jonka suomen tai ruotsin kielitaito on tyydyttävällä tasolla. Lisäksi hakijalta edellytetään kahden vuoden työhistoriaa.
Tällä hetkellä yksi pysyvän oleskeluluvan ehdoista on neljän vuoden yhtäjaksoinen asuminen Suomessa.
Lisäehtoina työhistoria tai 40 000 euron tulot
Vastaisuudessakin luvan voisi saada kuutta vuotta lyhyemmän Suomessa oleskelun jälkeen.
Neljän vuoden jälkeen luvan voisi edelleen saada, jos hakija täyttää yhden hallituksen esittämästä kolmesta lisäehdosta; hakijalla on joko 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdistettynä kahden vuoden työhistoriaan – tai erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdistettynä kolmen vuoden työhistoriaan.
Työhistoriaa kerryttäneeltä hakijalta kuitenkin edellytetään, että tämä on turvautunut työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen enintään kolmen kuukauden ajan.
– Pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä olisi onnistunut kotoutuminen. Hallitusohjelman tavoitteena on kannustaa maahan muuttaneita suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen, työntekoon ja kielen opiskeluun, sanoo sisäministeri Mari Rantanen (ps.) tiedotteessa.
Tutkinnon suorittaminen korvaisi aikarajan
Pysyvän oleskeluluvan voi saada kokonaan ilman vuosissa laskettavaa oleskeluaikarajaa, jos hakija on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon. Tämä edellyttäisi myös suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Lisäksi vaadittaisiin oleskeluluvan yleisten edellytysten täyttymistä. Niihin kuuluvat muun muassa vaatimus voimassa olevasta passista sekä siitä, ettei henkilö vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta.
EU-oleskelulupaan ehto kielitaidosta
Hallitus ehdottaa, että myös EU-oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiin lisättäisiin suomen tai ruotsin kielen taito.
Pysyvä EU-oleskelulupa on samankaltainen kuin kansallinen pysyvä oleskelulupa. Sitä voi hakea kolmannen maan eli EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, joka on oleskellut pitkään Euroopan unionin alueella. Lupa on voimassa toistaiseksi, kuten kansalliset pysyvät luvat.
Hallitus ehdottaa lisäksi, että molemmissa oleskeluluvissa oleskeluajan laskentaan vaikuttaisi, jos henkilö suorittaa ehdotonta vankeusrangaistusta.
Oleskeluaikaan ei laskettaisi aikaa, jolloin henkilö on suorittanut ehdotonta vankeusrangaistustaan. Oleskeluajan laskeminen alkaisi alusta, kun rangaistus on kokonaan suoritettu.
Pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristäminen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 8. tammikuuta 2026.