BRYSSEL Nato-maat ovat alustavasti keskustelleet puolustusmenojen nostamisesta.
Pääsihteeri Mark Rutte kertoi esittävänsä, että menot nostetaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Siitä 3,5 prosenttia olisi tiukasti määriteltyjä puolustusmenoja, 1,5 prosenttia väljemmin määriteltyjä puolustukseen liittyviä menoja.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo ilmoittaneensa kokouksessa, että Suomi kannattaa esitystä. Häkkänen kertoi, että asia on käsitelty Suomessa hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä parlamentaarisesti valiokuntien kesken ja puolustusministeriön pitämissä tilaisuuksissa kansanedustajille.
Varsinainen päätös puolustusmenoista on tarkoitus tehdä Naton huippukokouksessa Haagissa juhannuksen jälkeen.
Häkkäsen mukaan keskustelu yksityiskohdista jatkuu. Selvittelyä kaipaa varsinkin se, millaisia vaatimuksia liittyy löysempään 1,5 prosentin osuuteen puolustusmenoista. Valmistelu jatkuu puolustusministeriöiden ohjauksessa lähiviikkoina.
Varustelun aikataulu on vielä auki
Häkkäsen mukaan suuresta kuvasta on jäsenmailla laaja yhteisymmärrys.
Puolustuksen ylösajon aikatauluun Häkkänen ei ottanut kantaa. Takarajana on esitetty ainakin vuosia 2030 ja 2032.
– Tiedetään, että Venäjä yhdessä liittolaisten kanssa muodostaa uutta uhkaa Ukrainan sodan jälkeen. Sen takia tässä pitää toimia ripeästi eli pitää olla aikataulu, Häkkänen sanoi.
Samalla eurooppalainen puolustusteollisuus pitää saada tuottamaan kalustoa nopeammin.
Aikataulua kiristää sekin, että Yhdysvallat haluaa siirtää toimintojaan enemmän indopasifiselle alueelle Kiinan nousun takia.
Yhdysvaltain Nato-lähettiläs Matthew Whitaker korosti aiemmin kokouksessa, että puolustusmenojen nostamisella viiteen prosenttiin on kiire, sillä vastustajat eivät odottele Naton vahvistumista.
”Tämä ei ole raastupa”
Osa jäsenmaista ei saavuta nytkään puolustusmenoissaan vaadittua kahden prosentin tasoa bruttokansantuotteesta. Jatkossa vaaditut prosentit olisivat silti kaikille samat.
Mitään selkeitä sanktioita ei ole, jos tavoitteeseen ei pääse.
– Tämä ei ole raastupa, vahditaan kriteerejä ja julkisesti prässätään mutta mikään oikeusprosessi ei käynnisty, jos tavoitteita ei saavuta.
Tosin Trump on aiemmin uhannut, että sellaisten maiden avuksi ei tulla, jotka eivät maksa osuuttaan.
Nato vahvisti tänään myös, mitä suorituskykyjä liittolaisten pitää kehittää, jotta Naton puolustus on uskottava.
Vastuu Ukrainasta siirtyy Eurooppaan
Ministerien kokouksessa käsiteltiin myös Ukrainan tukemista, mikä siirtyy Yhdyvalloilta entistä enemmän Euroopan vastuulle. Häkkäsen mukaan tukea pitää varautua jatkamaan, sillä rauhanneuvotteluissa ei näy etenemistä.
– Venäläiset yrittävät vain pelata aikaa samalla kun he haluavat jatkaa sotaa. He pyrkivät välttämään sanktoita sillä, että he näyttelevät jonkinlaista neuvottelua.
Voit katsoa ministeri Häkkäsen tiedotustilaisuuden kokonaisuudessaan täältä:
