Kuusi taiteilijaa tai taiteilijaryhmää toteuttaa pysyvät taideteokset Ouluun kulttuuripääkaupunkivuodelle 2026. Lisäksi vuodessa mukana on suomalais-saksalaisen työryhmän Maailman arvokkain kello -teos.
Teokset sijoittuvat Haukiputaalle, Kiiminkiin, Oulun keskustaan, Oulunsaloon, Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin. Ne rakentuvat paikkoihin, joissa on taidetta entisestään vähän: luontokohteisiin, metsien ja jokien äärelle sekä Perämeren rannoille. Teoksissa korostuvat ympäristötietoisuus ja yhteys luontoon. Niihin liittyy yhteistyötä ja vuoropuhelua tutkijoiden ja paikallisten yhteisöjen kanssa.
Nigerialainen Ranti Bam luo Yli-Iin Kierikkiin suurikokoisia keraamisia astioita. Bangladeshilainen Rana Begumin teoskokonaisuus nousee Oulun keskustan Kauppurienaukiolle. Se muuttaa tilaa valon ja varjojen mukaan. Takahiro Iwasaki Japanista taas tekee Ylikiimingin virkistysalueelle miniatyyrejä, jotka vangitsevat luonnon ja paikallisen arkkitehtuurin muotoja.
Meksikolaisen Gabriel Kurin teos sijoittuu Oulunsaloon Lentokentäntien varteen. Hän toteuttaa ilmastonmuutos-tematiikkaa riskinarviontikaavioiden visuaalisella kielellä. Suomalainen Antti Laitinen taas laatii installaation, jossa sammal ja jäkälä ovat keskiössä. Se sijoittuu Kiimingin Koitelinkosken maisemiin. Tanskasta saapuva SUPERFLEX-taitelijaryhä luo Haukiputaan Kellon Kiviniemen satamaan veistoksen, joka merenpinnan noustessa voi upotessaan edistää merellistä biodiversiteettiä.
Lisäksi suomalais-saksalainen työryhmä Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen tekevät Oulun luonnollista vuodenkiertoa esittelevän kellon, joka ei jää pysyvästi paikalleen. Maailman arvokkain kello -teoksen minuutti- ja sekuntiviisarit korostavat arvokkaita jokapäiväisiä hetkiä, jotka oululaiset ovat itse kertoneet videoilla tai tarinoina.
Muokattu juttua 6.6. kello 10.47. Lisätty maininta siitä, että Maailman arvokkain kello -teos ei jää pysyvästi paikalleen.