Länsi yritti lamaannuttaa venäläisen lentoliikenteen, mutta epäonnistui.

Venäjän suuri lentokonepuliveivaus

Jättimäisten lentokonevalmistajien Airbusin ja Boeingin osia päätyy yhä venäläisille. Yhtiöt sanovat yhteen ääneen: noudatamme lakia.

Visuaalinen ilme:Otso Ritonummi
Datankäsittely:Vesa Vuoristo

Länsimaiden pakotteet ovat epäonnistuneet pahasti Venäjää vastaan.

Ylen tutkivan toimituksen laaja selvitys osoittaa, että Venäjälle on päätynyt helmikuun 2022 jälkeen vähintään lähes miljardin euron arvosta lentokoneiden osia.

Niin on tapahtunut, vaikka sen ei pitäisi olla mahdollista.

Venäjän ilmailualaan on nimittäin kohdistettu poikkeuksellisen kovia pakotteita, joiden uskottiin lamaannuttavan etenkin siviililentämisen.

Venäjä on kuitenkin luonut verkoston, jonka avulla se hankkii paljon lentokoneiden osia käyttöönsä.

Venäjä tarvitsee osia, koska sillä on arviolta noin 500 lentokonetta, jotka se vuokrasi länneltä ennen sotaa ja jätti palauttamatta, kun länsi halusi ne takaisin. Venäjä siis käytännössä varasti koneet, mutta on itse sanonut, ettei kyse ollut varkaudesta.

Venäjän hankkimissa osissa on siviili-ilmailun kannalta kriittisiä palasia kuten moottoreita, mutta myös tavallisia matkustamotarvikkeita. Lisäksi niissä on sotilaskäyttöön soveltuvia laitteita, esimerkiksi tutkajärjestelmiä ja lentotietokoneita.

Ylen selvityksessä keskityttiin maailman suurimpien lentokonevalmistajien eli eurooppalaisen Airbusin ja yhdysvaltalaisen Boeingin valmistamiin osiin. Tietoja kerättiin kaupalliselta toimijalta hankittujen Venäjän tullitietojen avulla.

Venäjä keksi nokkelan keinon

EU ja Yhdysvallat ovat siis kieltäneet lentokoneiden osien kuljettamisen Venäjälle pakotteilla, mutta Venäjä haalii niitä kolmansista maista, joita pakotteet eivät koske.

Bisnes on suurta: Airbusin osia on päätynyt Venäjälle ainakin lähes 600 miljoonan euron ja Boeingin osia lähes 400 miljoonan euron arvosta. Tämä kaikki on tapahtunut helmikuun 2022 eli sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.

Todelliset määrät voivat olla vieläkin suurempia.

Kuvassa kuvitettuna Aeroflotin Boeing 737-800 sekä Airbus 321 mallit.
Venäjä on hamunnut esimerkiksi Boeing 737-800:n ja Airbus 321:n osia. Myös Finnairilla on Airbus 321 -koneita. Kuva: Getty images, kuvankäsittely: Otso Ritonummi / Yle

Venäjä ei osta osia suoraan Airbusilta ja Boeingilta, vaan se käyttää esimerkiksi Turkissa ja Kiinassa sekä etenkin Arabiemiraateissa olevia välittäjäyhtiöitä. Lentoyhtiöiden lisäksi niiden osia valmistavat alihankkijat.

Markkinoilla on saatavilla myös käytettyjä osia. Tullitiedot eivät kuitenkaan erota, ovatko osat uusia vai vanhoja. Käytettyjen osien kauppaan valmistajilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia puuttua.

Airbus ja Boeing: Noudatamme pakotteita

Ylen tutkiva toimitus pyysi haastatteluja Airbusilta ja Boeingilta, mutta yhtiöt kieltäytyivät.

Sen sijaan ne lähettivät tiiviit lausunnot.

– Airbus noudattaa kaikkia Venäjään liittyviä voimassa olevia lakeja ja pakotteita. Ei ole olemassa laillista tapaa viedä lentokoneita, osia, dokumentaatiota tai palveluja Venäjälle.

– Varaosiin liittyen Airbus pystyy seuraamaan aitoja osia ja dokumentaatiota sekä määrittämään loppukäyttäjäsitoumuksia (esimerkiksi osa voidaan käyttää vain tietylle lentoyhtiölle ja tiettyyn runkonumeroon), mutta valmistajilla ei ole keinoja valvoa epäaitojen osien, dokumentaation tai palvelujen käyttöä, Airbusin viestissä luki.

Boeingin viestintäosasto lähetti Ylelle vain muutaman rivin vastauksen.

– Vuoden 2022 alussa Boeing keskeytti varaosien, huollon ja teknisen tuen tarjoamisen asiakkaille ja huoltopalveluntarjoajille Venäjällä. Noudatamme edelleen Yhdysvaltojen pakotteita sekä kansainvälisiä lakeja ja säädöksiä, Boeingin viestintä kirjoitti Ylelle.

Molemmat yhtiöt jättivät vastaamatta esimerkiksi kysymyksiin siitä, kuinka yhtiöt estävät lentokoneiden osien päätymisen Venäjälle välikäsien kautta.

Yle lähetti yhtiöille tämän jälkeen lisää kysymyksiä, mutta niihin ei vastattu.

Suoraa hyötyä Vladimir Putinille

Ylen selvityksessä löytyi noin 4 000 Airbusin tai Boeingin osia sisältävää kuljetusta helmikuun 2022 ja syyskuun 2024 väliseltä ajalta. Tämän uudempia tullitietoja ei ollut saatavilla.

Tiedoista paljastuu, että Venäjän virittämä verkosto on valtava.

Lentokoneiden osien lähetykseen Venäjälle on osallistunut yli 360 yritystä ympäri maailmaa. Monet niistä ovat nykyisin lännen pakotteiden kohteina.

Enimmillään yhdellä yrityksellä on ollut toistasataa tai jopa satoja lähetyksiä Venäjälle, mutta joukossa on myös lukuisia yhden tai parin lähetyksen firmoja.

Tämä animaatio näyttää, mistä Venäjä saa osat:

Venäjä on saanut matkustajalentokoneiden varaosia ympäri maailmaa, mutta lähetyksissä korostuvat Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maat. Suurimmat viejät ovat olleet Arabiemiraatit, keskiafrikkalainen Gabon, Kiina ja Turkki.

Venäjä on kyennyt välikäsien avulla hankkimaan paljon varsin keskeisiä varaosia, jopa kokonaan uusia Airbus-koneen moottoreita.

Osia on lähetetty Venäjälle kymmenille eri yrityksille. Asiakkaissa korostuu etenkin S7 Engineering, joka kuvailee itseään Venäjän johtavaksi länsimaisten lentokoneiden ylläpito- ja korjauspalveluita tarjoavaksi yhtiöksi.

Se on erikoistunut nimenomaan Boeingin ja Airbusin lentokoneisiin.

Venäläiset osien ostajat ovat pääasiassa siviililentoja järjestäviä lentoyhtiöitä, mutta näitäkin yhtiöitä on lännen pakotelistoilla, koska ne tuottavat rahaa Vladimir Putinin hallinnolle. Osa yhtiöistä on Venäjän valtion enemmistöomistuksessa, joten niillä on suora yhteys maan johtoon.

Lähi-idän Dubai on jälleen kaiken keskiössä

Arabiemiraateissa sijaitsevasta Dubaista on tullut keskeisin Venäjän pakotteiden kiertämisen keskus. Näin on myös lentokoneiden osien myynnissä, Ylen selvitys paljastaa.

Lähes sata Venäjälle osia myyvistä yrityksistä löytyi juuri Arabiemiraateista. Lähes kolmasosa Venäjälle kuljetetuista osista on lähetetty matkaan sieltä, yleensä Dubain kaupungista.

Yhtiöistä yksi on esimerkiksi toimittanut lentokoneiden osia ainakin 35 kertaa helmikuun 2022 jälkeen.

Ennen sodan syttymistä sillä oli kuljetuksia nolla.

Lukuisia dubailaisia yhtiöitä on lisätty EU:n tai Yhdysvaltain pakotelistalle. Länsimaat ovat kuitenkin askeleen perässä pakotepelissä: kun yksi yhtiö joutuu pakotteiden kohteeksi, on tilalle ehditty perustaa useita muita.

Arabiemiraatit ei ole asettanut Venäjän vastaisia pakotteita, eli bisnes ei riko paikallisia lakeja. On mahdollista, että lentokonebisnestä pyörittävät venäläiset itse tai heidän palkkaamansa bulvaanit eli haamuomistajat.

Professori: Venäjä kadotti osaamisensa

Ilmailualan asiantuntijan, professori Stephen Wrightin mukaan Venäjä näkee kaiken tämän vaivan, koska sillä on suuri tarve sellaiselle, mitä sillä ei itsellä ole.

Venäjä oli ennen Neuvostoliiton hajoamista ilmailuteknologian edelläkävijä, mutta on sittemmin kadottanut osaamistaan.

Länsi on ottanut johtajuuden siviilikoneissa, kun Venäjä on keskittynyt sotilasilmailuun.

Venäjä voi hankkia sille ystävällisiltä mailta osia, mutta myös huoltaa koneitaan niissä, jos se tulee halvemmaksi.

– Venäjä pystyisi itsekin valmistamaan koneiden osat, mutta ovatko he nyt valmiita laittamaan siihen valtavia summia? En usko, sanoo Dublinin teknillisen yliopiston liikenne ja ilmailu -kokonaisuutta johtava Wright.

Wrightin mukaan Venäjä tuskin käyttää ulkomailta hankkimaansa lentokoneiden teknologiaa sotilaallisesti.

– Siinä ei olisi järkeä, koska Venäjän sotilaallinen teknologia on hyvin kehittynyttä verrattuna siviilikoneisiin.

Venäjällä on raportoitu aiempaa enemmän ilmailuonnettomuuksia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Syyksi on arveltu koneiden alkuperäisten varaosien puutetta. Venäjä on alkanut valmistaa itse halvempia kopioita alkuperäisistä osista ja ostaa vanhoja koneita osiksi purkamista varten.

Venäjän ilmailuturvallisuus on joka tapauksessa heikentynyt merkittävästi, Wright arvioi.

– Kaikesta emme edes kuule, koska ongelmista kertominen voi Venäjällä olla vaaraksi terveydelle.