Ukraina tuottaa noin 100 pitkän kantaman taisteludroonia päivässä, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi toimittajille viime viikolla Kiovassa.
Vaikuttava luku kertoo siitä, miten Ukraina on onnistunut kehittämään puolustusteollisuuttaan Venäjän hyökkäyssodan keskellä.
Zelenskyi ei kuitenkaan lopettanut lukujen luettelua: presidentin mukaan Venäjä valmistaa nyt 300 pitkän kantaman taisteludroonia päivässä.
Pitkän kantaman taisteludroonit ovat polttomoottorikäyttöisiä drooneja, joihin on yleensä liitetty taistelukärki. Nämä ”kamikaze-drooneinakin” tunnetut aseet lennetään satojen kilometrien halki suoraan päin kohdetta, usein esimerkiksi rakennuksia, jolloin taistelukärki räjähtää.
Yhdysvaltalaisen Armed Conflict Location & Event Data -tiedonkeruuorganisaation data näyttää, miten tällaiset Venäjän pitkän kantaman taisteludrooneilla tekemät hyökkäykset ovat lisääntyneet.
Siinä missä esimerkiksi vuoden 2024 alussa Venäjä teki kuukausitasolla noin 700 droonihyökkäystä Ukrainassa sijaitseviin kohteisiin, teki se toukokuussa 2025 peräti yli 1 500 droonihyökkäystä.
Ukrainan etumatka droonisodankäynnissä vaikuttaa kutistuvan päivä päivältä.
Venäjä satsaa tuotantoon ja laukaisualustoihin
Ukrainan sotilastiedustelussa työskentelevä lähde kertoi The Kyiv Independent -uutissivustolle, että Venäjä pyrkii jatkossa valmistamaan peräti 500 pitkän kantaman taisteludroonia päivässä ja samalla se rakentaa niille myös uusia laukaisualustoja.
Lähteen mukaan Venäjällä on pian yli tusinan verran uusia laukaisupaikkoja, joista näitä isoja lennokkeja voi laukaista kohti Ukrainaa. Aiemmin Venäjällä oli vain viisi laukaisualustaa tämäntyyppisille drooneille.
Uusien laukaisualustojen ja kasvaneen droonituotannon myötä Venäjä voisi pian laukaista 500 lennokkia saman ilmahyökkäyksen aikana, lähde arvioi The Kyiv Independentille.
– Tämä oli odotettavissa. Venäjä alkoi kasvattaa puolustusteollisuuden kapasiteettia sodan alettua, ja nyt se alkaa näkyä, kun pyörät lähtivät pyörimään, tutkija Ilmari Käihkö sanoo.
Hän on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopistossa.
Ukrainan sota on nyt kulutussodankäyntiä, jossa rintamat ovat pääosin pysähtyneet ja vastustajaa koitetaan väsyttää. Tässä tilanteessa vahvoilla on se, jolla on enemmän resursseja kohdistettavaksi teolliseen tuotantoon, Käihkö sanoo.
Ukrainan ilmapuolustus tarvitsisikin apua. Käihkön mukaan hyödyksi voisivat olla ilmatorjuntamateriaali sekä tehokkaammat tutkat.
– Esimerkiksi lisää tutkalentokoneita, joilla droonihyökkäyksiä voisi havaita kauempaa kuin maatutkilla. Mitä aikaisemmin ja tarkemmin hyökkäyksestä tiedetään, sitä helpompi siihen on varautua.
Taistelukenttä täyttyy valokuidusta
Venäjä satsaa myös taistelukentällä käytettäviin pieniin sähkömoottorisiin FPV-drooneihin, joilla videoyhteydellä niitä ohjaavat droonipilotit iskevät esimerkiksi kalustoa ja sotilaita vastaan.
The Kyiv Independentin lähteen mukaan Venäjä aikoo nostaa FPV-droonien vuosituotannon nykyisestä 1,5 miljoonasta 1,8–2 miljoonaan ensi vuonna.
Samalla FPV-drooneista on tullut entistä vaikeampia torjua. Aiemmin Ukrainan elektronisen sodankäynnin laitteilla sai torjuttua FPV-drooneja. Häirintälaitteet katkaisevat droonin ja ohjaajan välisen radioaalloilla tapahtuvan tietoliikenteen, jolloin drooni putoaa maahan.
Venäläiset alkoivat kuitenkin Kurskin alueen taisteluissa käyttää uutta ratkaisua: drooneja, joita ohjataan fyysisen, lennokista kelautuvan valokuitukaapelin kautta. Näihin valokuitudrooneihin eivät häirintälaitteet tehoa.
Lisäksi valokuidussa liikkuva tietoliikenne ei näy droonitutkissa, jotka varoittavat hyökkäyksistä radioaaltoliikenteen perusteella.
Ylen tuoreeltaan haastatteleman ”Pekka”-nimellä esiintyneen suomalaistaistelijan mukaan taistelukenttä täyttyykin nyt valokuidusta.
– Minua pelottaa paljon enemmän yksi tonnin arvoinen siimadrooni kuin letka Venäjän panssarivaunuja. Ja metsä on aivan täynnä siimaa, Pekka sanoi Ylen haastattelussa.
Pekka arvioi Venäjän droonien käytön lisääntyneen merkittävästi viimeisen vuoden aikana.
Valokuitudrooneissa on ongelmansa: brittilehti The Telegraphin mukaan niiden käyttämä valokuitukela maksaa noin 700 euroa, eli kahden perinteisen FPV-droonin verran. Lisäksi niiden kantomatka rajoittuu valokuitukaapelin pituuteen.
– Venäjä päätti ensimmäisenä panostaa valokuitulennokkeihin, ja nyt tämä näyttää oikealta päätökseltä. Ukraina kuitenkin oppii nopeasti, ja puolustavana osapuolena voi aiheuttaa samoilla lennokeilla enemmän tappioita, Ilmari Käihkö sanoo.
Venäjällä riittää resursseja
Venäjän droonisodankäyntiä avittavat maan puolustuteollisuutensa kohdistamat mittavat resurssit. Lisäksi tärkeässä roolissa on Kiinan Venäjälle avokätisesti toimittama droonien valmistukseen tarvittava materiaali, kertoo uutissivusto Politico.
Presidentti Zelenskyin mukaan samaan aikaan Kiina estää halpojen DJI Mavec-droonien toimittamisen Ukrainalle.
Ukraina ja Venäjä näyttävät lähestyvän droonisodankäyntiä eri tavoin.
Ukraina pyrkii kehittämään entistä hienostuneempaa drooniteknologiaa. Esimerkki tästä nähtiin, kun Ukraina iski Venäjän lentotukikohtiin tekoälyavusteisilla, tätä tiettyä tehtävää varten räätälöidyillä drooneilla.
Venäjää puolestaan ei näytä kiinnostavan huippulaatu, vaan valtavat massat yksinkertaisia mutta tuhovoimaisia drooneja.
Presidentti Zelenskyi arvioikin, että taloudelliset resurssit ovat nyt avainasemassa sen suhteen, kuka voittaa kisan drooniteknologian suhteen.
Ilmari Käihkö kuitenkin muistuttaa, että sodissa uudet aseet aiheuttavat ensin ihmetystä, mutta sitten niiden kanssa opitaan elämään. Droonit vaikuttavat sotaan, mutta tuskin sitä ratkaisevat.