Sotkamon Pohjavaaralla asuva Jari Kropsu on kasvattanut perunaa omassa metsässään useita vuosia. Tieto metsän keskellä kasvaneista, linnunmunan näköisistä perunoista on levinnyt ja saanut monet haaveilemaan omasta metsäviljelmästä.
Kärsämäkeläistä Teuvo Marttilaa metsäpotut kiehtoivat niin paljon, että hän kävi istuttamassa perunaa pienelle alueelle Kärsämäen kunnan metsään ja tunnusti tekonsa kunnanjohtajalle.
Samalla Marttila ehdotti, että muutkin voisivat tehdä samoin.
– Yksityisen maalle et saa laittaa ilman lupaa, muuten olet rikollinen. Kaikilla ei ole kuitenkaan omaa metsää tai peltoa ja tontitkin ovat pieniä, Marttila perustelee.
Kärsämäen kunnassa Marttilan ehdotukseen suhtaudutaan varovaisen positiivisesti. Kunnan johtoryhmässä on jo keskusteltu mahdollisuudesta sallia pienimuotoinen perunan viljely kunnan metsässä.
Virallista päätöstä ei ole tehty, mutta asiaan suhtaudutaan myönteisesti, sanoo kunnanjohtaja Juho Jukkola.
– Se voisi tukea kunnan tavoitteita hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisestä sekä lisätä lähiruoan arvostusta.
Kunta ei ole kartoittanut metsistään potentiaalisia alueita kuntalaisten perunan viljelyä varten, vaan haluaa ensin odottaa syksyä ja yksittäisistä kokeiluista saatuja tuloksia.
– Kyse olisi hyvin pienimuotoisesta viljelystä, joka voisi rinnastua jokamiehen oikeuksilla tapahtuvaan marjanpoimintaan. Isoa maanmuokkausta tai puunpoistoa kunnan metsissä ei ole luvallista tehdä, Jukkola sanoo.
Teuvo Marttila puhuu metsäpotuista kaikille, jotka haluavat kuulla. Hän arvioi, että Kärsämäellä on jo toistakymmentä ihmistä, jotka ovat istuttaneet metsään perunaa.
– Käyn Haapavedellä uimahallissa ja olen puhunut metsäpotuista ukoille saunassa. Kaikki ovat sanoneet, että tuota pitää kokeilla.
Sotkamolaisen Jari Kropsun mielestä on hienoa, jos Kärsämäellä kunta antaa ihmisille mahdollisuuden kokeilla metsäpottujen viljelyä kunnan metsässä. Hän on pohtinut, pitäisikö samaa ehdottaa Sotkamon kunnalle.
– Metsää täällä riittää, se ei ainakaan lopu, Kropsu naurahtaa.
Muiden kiinnostus sai Kropsun kasvattamaan ”deluxe-metsäpottuja”
Tänä keväänä Kropsu pääsi istuttamaan metsäänsä myös kauan etsimäänsä lajiketta, perinteistä Pohjavaaran mustaa perunaa.
– Jännityksellä odotan, miten se kasvaa metsässä. Sain perunaa Kajaanin Paltaniemeltä viljelijältä ja maistoin heti. Sen pinta on tumma, mutta malto on valkoinen. Siitä tuli mahtavan valkoinen perunamuusi, ihan kuin olisi ollut Lapin puikulaa.
Videolla Jari Kropsu kertoo, mikä Pohjavaaran mustassa on erikoista:
Tähän saakka Kropsu on kasvattanut metsäpottuja lähinnä omaan käyttöön ja vieraille tarjottavaksi.
Muiden kiinnostuksen innoittamana hän teki metsäänsä erikoispenkin, jossa kasvaa nyt toisen sukupolven metsäpottua muille annettavaksi.
– Ajattelin, että ne olisivat deluxe-metsäpottuja. Minulla oli yhden sukupolven metsäpottua, jonka istutin uudelleen. Annan siemenperunat ystäville ja tuttaville, jotta he voivat istuttaa niitä omille viljelyksille.
Kärsämäkeläinen Teuvo Marttila odottaa jännittyneenä, millaisen sadon hän metsäpotuista saa.
Kunnan metsään hän teki metsänpohjaan, eli kuntan ja hiekan sekaan pienet kolot perunoille, ja tuttavansa metsään pienen, perinteisemmän näköisen penkin. Myös se on suojattu kuntalla.
Marttilan mukaan nyt metsässä ei huomaa, että sinne on istutettu perunaa.
– Tätä ei tarvitse edes mullata. Syksyllä vain hakee ihanat perunat pois. Täällä on elokuussa elonkorjuujuhlat ja aion esitellä siellä satoa, jos jänikset eivät ole sitä syöneet.