Lasten huostaanotot, valitukset vammaistuista, hometaloriidat, ulkomaalaisasiat, seksuaalirikokset.
Nämä ovat esimerkkejä tapauksista, joihin asianajajien mukaan voi olla vaikea saada apua oikeusaputaksalla.
Yhä useammat yksityiset oikeusavustajat eivät ota vastaan toimeksiantoja, joissa palkkio maksetaan valtion varoista. Tämä käy ilmi muun muassa avustajien oikeusministeriölle antamista lausunnoista.
Asianajajien mielestä oikeusturva on vaarassa, sillä valtio ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja ruuhkaisissa oikeusaputoimistoissa.
Oikeusavun saaminen on vaikeutunut etenkin maakunnissa, joissa yksityisiä avustajia on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
Kuopiolaisen asianajotoimiston toimitusjohtaja ja osakas Emilia Vuolle kertoo, että Kuopiossa on ollut rikosjuttuja, joihin poliisit eivät ole löytäneet avustajia lainkaan. Epäiltyjä on kuulustelu ilman avustajaa.
Oikeusturvan kannalta on ongelmallista, jos tuomioistuin joutuu kyselemään avustajaa siinä vaiheessa, kun asia on jo tuomioistuimessa, sanoo Vuolle.
Esimerkiksi lasten huostaanottojutuissa vanhemmille ei ole löytynyt avustajia Kuopiosta.
– Hallinto-oikeuspuolella saattaa avustaja olla esimerkiksi Oulusta tai jostakin kauempaa.
Vuolle sanoo, että omassakaan toimistossa ei pystytä auttamaan kaikkia apua tarvitsevia.
– Ihan viikkotasolla käännytetään asiakkaita pois. Pyritään ohjaamaan toki muille avustajille. Mutta on juttutyyppejä, joissa en voi suositella Kuopiosta ketään, jonka tietäisin niitä asioita hoitavan.
Vuolle huomauttaa, että oikeusapujutuissa on usein määräaikoja, jotka puskevat päälle ja vaativat nopeaa reagointia.
– Kun on niin sanottuja itse maksavia asiakkaita, heidänkin asiansa pitäisi saada joutuisasti hoitumaan.
Oikeusapua kokemattomin käsin
Asianajaja ja työelämäprofessori Markku Fredman sanoo, että oikeusturva on vaarassa myös, jos avustajalla ei ole riittävästi osaamista.
Koska kokeneet yksityiset avustajat karttavat oikeusapujuttuja, ne jäävät aiempaa enemmän nuorten ja kokemattomien avustajien harteille.
Fredmanin mukaan uhkana on, että oikeusavusta tulee muutaman vuoden pituinen lakimiesharjoittelu, jonka jälkeen aletaan hoitaa muita tehtäviä. Hän pitää kehitystä huolestuttavana.
– Ei kukaan tiedä, milloin itse tai oma lapsi joutuu turvautumaan oikeusapuun oikeudenkäyntiasiassa.
Fredman kertoo videolla kuinka avustajan saaminen voi olla sattumankauppaa.
Palkkiolla katettava ensin kulut
Monet yksityiset oikeusavustajat karsastavat oikeusapujuttuja siksi, että he eivät pidä niistä maksettavia palkkioita riittävinä.
Palkkio oli 110 euroa tunnilta viime tammikuuhun asti, jolloin se korotettiin 120 euroon.
Vuolle huomauttaa, että palkkio ei sujahda sellaisenaan avustajan taskuun. Sillä pitää kattaa yritystoiminnasta aiheutuvat kulut.
– Toimitilakustannukset eli vuokra, sähkö, vesi, siivous- ja vartiontipalvelut, puhelimet, kopio- ja tietokoneet ja niihin liittyvät tukitoimikustannukset ja lisenssit, vakuutukset, eläketurva, matka- ja postituskulut, kouluttaumisvelvoitteesta aiheutuvat kulut ja henkilökunnan palkat, hän luettelee.
Taksa laahaa jäljessä
Yksityisiä avustajia on närästänyt etenkin se, että oikeusaputaksa ei ole noussut yleisten ansiotulojen tapaan.
Fredman on verrannut väitöskirjassaan taksan muutoksia ansiotulojen nousuun ja seurannut kehitystä tämän jälkeenkin.
Indeksikorjauksia ei ole luvassa taksaan jatkossakaan, sillä valtio haluaa säästää menoja.
– Se on ikään kuin hivutustaktiikkaa, jolla oikeusavun resursseja heikennetään, sanoo Fredman.
Vuonna 2017 valmistuneen selvityksen mukaan oikeusaputoimistoista annettavan yleisen oikeusavun hinnan olisi tullut olla jo tuolloin noin 200 euroa tunnilta, jotta kustannukset olisi saatu katettua.
Yksityisille avustajille on maksettu puolet tästä.
Korkein oikeus katsoi viime vuoden lopulla, että 110 euroa ei enää ole lainmukainen kohtuullinen taksa.
Suomen Asianajajien kyselytutkimuksen mukaan taksan korottaminen 150 euroon lisäisi tuntuvasti halukkuutta ottaa vastaan oikeusapuasioita.
Palkkio voi jäädä taksaa pienemmäksi
Oikeusapujutuissa yksityisellä avustajalla ei ole takuita siitä, että palkkio tulee taksan mukaisena.
Vähävaraisten mahdollisuudet saada julkista oikeusapua ovat heikentyneet, sillä oikeusavun nykyiset tulorajat ja omavastuutuloluokat ovat vuodelta 2009.
Asiakkaan omavastuu voi olla esimerkiksi 20 prosenttia.
– Näin ollen 120 euron tuntipalkkiosta maksetaan 96 euroa, ja loput avustajan täytyisi jollakin konstilla saada perittyä päämieheltään, Fredman toteaa.
Käytännössä omavastuun osuus jää avustajalta usein saamatta. Moni kokee, että omavastuun karhuamisen apua tarvinneelta ei pitäisi jäädä avustajan tehtäväksi.
Tuomioistuimet myös leikkaavat tuntimääriä, joiden perusteella palkkiot maksetaan.
– Hallinto-oikeuksissa on sellainen vanha perinne, että jos teet kuusi tuntia työtä, niin todetaan, että neljä tuntia on kohtuullinen, Fredman kuvaa.
Vuolle hoitaa hallinto-oikeuteen meneviä oikeusapujuttuja enää vain poikkeustapauksissa.
Fredman ei ole hoitanut oikeusapujuttuja kahden viime vuoden aikana lainkaan.
Avustaja voi joutua odottamaan palkkioita pitkään. Vuolle kertoo, että palkkion saaminen kolme vuotta toimeksiannon alkamisen jälkeen on tavanomaista, joskus voi mennä viisikin vuotta.
Korjattu 6.7.2025 klo 10:36 grafiikassa oleva virhe. Grafiikassa käyrä oli nimetty ansiotasoindeksiksi, vaikka oli euromääräinen. Käyrä kuitenkin kuvaa ansiotasoindeksillä korjattua euromäärää, eli ansiotasoindeksin avulla laskettua euromääräistä oikeusavun tuntipalkkiota.