Siun soten uusi hallitus ei niele valtion säästö­vaatimuksia – vara­puheen­johtaja olisi valmis rikkomaan lakia

Lähes kaikki Ylen vaalikoneeseen vastanneista hyvinvointialueen hallituksen jäsenistä eivät karsisi palveluita talouden tasaamiseksi.

Vasemmalla valkoinen auto, jonka kyljessä lukee Siun sote. Oikealla pensas.
Siun soten tavoitteena on säästää tänä vuonna 30 miljoonaa euroa. Kuva: Emilia Saukkonen / Yle

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallitus ei ole vaalikonevastausten perusteella valmis karsimaan palveluita saavuttaakseen hyvinvointialueen säästötavoitteet.

Tuoreen hallituksen yhdestätoista jäsenestä seitsemän oli joko jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen ”hyvinvointialueiden pitää tehdä säästöt vaaditussa ajassa, vaikka palveluita jouduttaisiin karsimaan nopeasti” kanssa.

Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaan alueiden pitää kattaa alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen eli Siun soten tulisi tänä vuonna säästää 30 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 40 miljoonaa euroa tavoitteen saavuttamiseksi.

Siun sote hakee valtiolta 28,4 miljoonan euron lisärahoitusta, jotta se pystyisi tarjoamaan lakisääteiset palvelut.

Siirtymätasaus leikkaa Siun sotelta

Hallituksen 1. varapuheenjohtaja, ilomantsilainen Anna Puruskainen-Saarelainen (sd.) oli ainoa, joka oli väitteen kanssa täysin eri mieltä. Hänen mukaansa lakisääteisten palveluiden tuottaminen menee säästöjen ohi.

– Jos jotakin lakia pitää rikkoa, niin rikotaan rahoituslakia ennemmin kuin perustuslakia.

Puruskainen-Saarelaisen mukaan maan hallituksen tulisi korjata hyvinvointialueiden rahoituslakia varsinkin niin sanotun siirtymätasauksen osalta. Siirtymätasaus leikkaa Siun soten rahoitusta tänä vuonna noin 61 miljoonaa euroa.

– Riittävä toimi olisi se, että saisimme valtiolta sen, mikä meille tarveperusteisesti kuuluu.

Yksi oli valmis karsimaan

Vain keskustan kiteeläinen Eeva-Liisa Auvinen olisi valmis karsimaan palveluita nopeasti säästötavoitteen saavuttamisesta. Hän oli vaalikoneen väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.

Auvinen korostaa vastanneensa vaalikoneeseen keväällä tilanteessa, jossa säästöjen laiminlyönti olisi tarkoittanut arviointimenettelyyn joutumista. Arviointimenettelyssä valtio voisi rajoittaa hyvinvointialueen itsehallintoa ja pakottaa sen säästöihin.

Vaalien jälkeen oikeuskansleri linjasi, että hyvinvointialueet voivat myös hakea lisärahoitusta valtiolta lakisääteisten palveluiden rahoittamiseksi.

– Valtion ohjaus on tässä hyvin tiukka ja hyvinvointialueen itsenäisyys on Pohjois-Karjalan asukkaille hyvin tärkeä, Auvinen perustelee.

Auvinen myös näkee Siun soten palveluiden järjestämisessä edelleen mahdollisuuksia säästöille ilman, että lakisääteisistä palveluista joudutaan tinkimään.

Ylen vaalikoneeseen jättivät vastaamatta hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen (kesk.), Tapio Hämäläinen (vas.) ja Ari Tielinen (sd.).