Mikael, 22, ei sano sitä suoraan, mutta viesti on selvä: hän pelkää joutuvansa sotaan.
Mikael on kotoisin Venäjän Karjalasta, mutta asunut Suomessa viisi vuotta.
Tuona aikana hän on oppinut kielen, suorittanut kaksoistutkinnon ja saanut vakityön joensuulaisesta ravintolasta.
Nyt Maahanmuuttovirasto on evännyt häneltä työperäisen oleskeluluvan vanhentuneen passin takia.
Saadakseen uuden passin Mikaelin pitäisi matkustaa Venäjälle, mutta tällöin hän voi joutua armeijaan.
– Se on täysin tuuripeliä. Voi olla, että kaikki menisi hyvin tai voi olla, että joutuisin pahaan liemeen.
Mikael esiintyy tässä jutussa lempinimellään, koska haastattelusta voisi aiheutua hänelle tai hänen perheelleen ongelmia Venäjällä.
Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa. Yle on nähnyt Migrin antaman päätöksen ja oikeuden asiakirjat.
Taustalla Suomen kiristynyt maahanmuuttopolitiikka
Orpon hallitus on kiristänyt maahantulosäännöksiä monin tavoin. Oleskeluluvan hakijalta vaadittava passi on tästä yksi esimerkki.
Vielä viime kesänä oleskeluluvan saattoi saada Suomen tai jonkun muun maan myöntämällä muukalaispassilla.
Mikael haki oleskeluluvalle jatkoa maaliskuussa 2024. Laki ehti kuitenkin muuttua ennen kuin Migri antoi päätöksensä syyskuun lopussa.
Lakimuutosta valmistellut johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen kertoo, ettei laissa ollut siirtymäaikaa, vaan sitä sovellettiin jo jätettyihin hakemuksiin.
– Hallituksen tahto oli vahvistaa henkilöllisyyden todistamisen velvoittavuutta ja luotettavuutta. Kansallisen voimassa olevan matkustusasiakirjan vaatiminen oli tapa toteuttaa se.
Mikael ei usko, että turvapaikka olisi ratkaisu
Mikael valitti Migrin päätöksestä hallinto-oikeuteen, mutta oikeus hylkäsi valituksen.
Oikeus kiinnitti huomiota siihen, ettei Mikael ollut hakenut Suomesta turvapaikkaa. Näin ollen hänellä ei oikeuden mukaan ole henkilökohtaista estettä kääntyä Venäjän viranomaisten puoleen passin hankkimiseksi.
Tuuli Tuunasen mukaan suomalainen järjestelmä lähtee siitä, että ihminen voi hakea kansainvälistä suojelua, jos hän kokee kotimaassaan vainoa.
– Inhimillisesti ymmärrän, että Venäjän tilanne on hankala. Mutta lakiin kirjatut poikkeukset, joissa matkustusasiakirjaa ei vaadita, koskevat käytännössä kansainvälisen suojelun hakijoita.
Mikael kertoo harkinneensa turvapaikan hakemista, mutta siihen liittyy ongelmia.
Jos Mikael saisi kielteisen päätöksen, hänen pitäisi poistua maasta ennen kuin hän voisi hakea taas työperäistä oleskelulupaa.
Lisäksi turvapaikan hakeminen tarkoittaisi, että hän ei saisi tehdä työtä kuuteen kuukauteen.
Suurin osa sodan takia turvapaikkaa hakeneista venäläisistä on saanut kielteisen päätöksen.
Ongelman laajuutta vaikea arvioida
Suomi on tänä vuonna karkottanut maasta 81 Venäjän kansalaista.
Maahanmuuttoviraston tilastoista ei käy ilmi, kuinka monella karkotukseen on vaikuttanut vanhentunut matkustusasiakirja.
Myös sitä on vaikea arvioida, kuinka monelle passin uusimisesta voi koitua ongelmia.
Uuden passin voi saada Venäjän suurlähetystöstä, jos pystyy todistamaan henkilöllisyytensä.
Muutoin edessä on kansalaisuuden selvitysmenettely, jossa esimerkiksi suorittamaton asepalvelus voi nousta esiin.
Kun passin välttämättömyys valkeni Mikaelille, hän yritti saada uutta passia Venäjän suurlähetystöstä Helsingistä. Se ei onnistunut, sillä hänen sisämaan passinsa eli Venäjällä käytössä oleva henkilökortti oli vanhentunut, kun hän täytti 20 vuotta.
Passittomuus voidaan tulkita sotilaskarkuruudeksi
Mikaelin kaltaisia asevelvollisuusikäisiä venäläismiehiä asuu Suomessa yli 3 200.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jonna Alava arvioi, että Venäjälle matkustaminen on heille iso riski.
– Venäjä voi tulkita ulkomailla oleskelun ja passin umpeutumisen pitkittyneeksi sotilaskarkuruudeksi. Tulkintaan vaikuttaa, onko Suomeen tultu sodan aikana vai aiemmin, Alava sanoo.
Hänen mukaansa ihmisen tausta vaikuttaa siihen, kuinka herkästi Venäjän viranomaiset ovat värväämässä häntä armeijan palvelukseen.
Jos on köyhä, kouluttamaton ja kotoisin syrjäseudulta, riski on suuri.
Sen sijaan koulutus, varallisuus ja suhteet auttavat saamaan vapautuksen asepalveluksesta.
Tutkija arvioi, että painostaminen lisääntyy Venäjällä
Jonna Alavan mukaan Venäjä käyttää liikekannallepanossa digitaalista kansalaispalvelua. Näin ollen on mahdollista, että Suomessa asuvalle venäläismiehelle on annettu määräys hakeutua sotilaskomissariaattiin, mutta hän ei itse tiedä siitä.
– En tiedä, pääseekö palveluun Suomessa. Jos sinne on tullut määräys, niin se on sotilaskäsky, jota pitää noudattaa.
Alava arvioi, että jatkossa erilainen painostaminen lisääntyy Venäjällä, sillä innokkaat on jo värvätty rintamalle.
Jäljellä on vain huonoja vaihtoehtoja
Suomalaisten ystäviensä avulla Mikael aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Se ei kuitenkaan estä karkotuksen täytäntöönpanoa.
– Jännittää ja pelottaa. En tiedä, mitä voisin tehdä. Olen täysin riippuvainen muiden avusta, Mikael sanoo.
Mikaelin tilanne on esimerkki siitä, miten vaikeaa maahanmuuttajien voi olla pysyä perillä muuttuvista säännöksistä ja niiden yksityiskohdista.
Tällä hetkellä karkotuksen määräpäivä on kesäkuun lopulla, mutta Mikael toivoo, että sitä lykättäisiin.
Hän myöntää, että alkaa olla epätoivoinen.
– On vaikea uskoa, että voisin tehdä enää mitään. Näyttää siltä, että mihin tahansa oveen koputan, niin sitä pidetään väkisin voimalla kiinni toiselta puolelta.