Nuoret ja työikäiset ukrainalaiset ovat jäämässä todennäköisesti Suomeen sodan loputtuakin, arvioi ukrainalainen Olena Melnyk.
Melnyk työskentelee palvelusuunnittelijana kotouttamishankkeessa Suonenjoella ja sen lähikunnissa. Alueella asuu noin 200 ukrainalaista, ja heistä monet ovat työskennelleet seudulla vuosien ajan kausityössä.
Osa ukrainalaisista on ollut poissa kotimaastaan jo yli kolmen vuoden ajan. He ovat ehtineet rakentaa elämänsä ja myös tulevaisuuteensa Suomeen.
– Emme voi pysäyttää elämäämme sodan takia, Melnyk sanoo.
Myös moni muihin Pohjoismaihin saapunut ukrainalainen haluaisi jäädä uuteen kotimaahansa. Norjalaisen Oslomet-yliopiston vetämässä tutkimuksessa haastateltiin Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan tilapäisen suojelun nojalla tulleita ukrainalaisia.
Verkkokyselyt toteutettiin viime syksyn ja talven aikana. Vastaajia oli yhteensä lähes 3 400. Suomessa tiedonkeruuta hoiti Itä-Suomen yliopisto.
Vanhemman tutkijan Vilde Hernesin mukaan tärkein havainto tutkimuksesta on, että vain yhdeksän prosenttia ukrainalaisista kertoo haluavansa palata kotimaahansa sodan jälkeen.
– Ukrainan näkökulmasta tulokset ovat huolestuttavia, koska maa tarvitsee väkeä jälleenrakennukseen sodan jälkeen, Hernes toteaa sähköpostitse.
Hernesin mukaan Pohjoismaiden hallitukset joutuvat tulevaisuudessa vaikean päätöksen eteen. Saavatko ukrainalaiset pakolaiset jäädä, vai painostetaanko heitä palaamaan?
Kielteisimmin paluuseen suhtautuvat he, jotka eivät voi palata aiempaan kotikaupunkiinsa. Myös lasten epävakaa tulevaisuus vaikuttaa päätökseen. Puolet vanhemmista on huolissaan lasten sopeutumisesta Ukrainaan pitkän poissaolon jälkeen. Vastauksissa tuli esille myös huoli siitä, kuinka sodan ajan Ukrainassa asuneet suhtautuvat sotaa paenneisiin kansalaisiinsa.
Työpaikan löytäminen on haastavaa myös ukrainalaisille
Osa sotaa Suomeen paenneista ukrainalaisista on palannut takaisin kotimaahansa, ja samaan aikaan Suomeen on tullut Ukrainasta uusia ihmisiä. Maahanmuuttoviraston ennakkoarvion mukaan tänä vuonna Suomessa on 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa. EU haluaa jatkaa ukrainalaispakolaisten oleskelulupia unionin alueella maaliskuuhun 2027 asti.
Videolla Olena Melnyk kertoo, mitä Suomeen tulleet ukrainalaiset haluavat tietää ensimmäisenä.
Työpaikan löytäminen edistää kotoutumista, mutta viime aikoina se on ollut vaikeampaa kuin aikaisemmin. Tilanne on haastavin pienissä kunnissa. Syynä on muun muassa palkkatukirahojen vähyys tällä hetkellä.
Ukrainalaiset haluavat löytää vakituisen työn, koska silloin elämän suunnittelu eteenpäin on helpompaa. Vakituiset tulot tuovat myös varmuutta elämään.
– Silloin ei tarvitse huolehtia rahasta ja siitä, miten maksaa kaikki laskut, Melnyk kertoo.
Muutamat ukrainalaiset ovat ryhtyneet kevytyrittäjiksi tai työskentelevät osuuskunnassa.
Uskoa rauhan syntymiseen ei juurikaan ole
Viime kuukaudet ukrainalaiset ovat seuranneet, pystyvätkö Venäjä ja Ukraina sopimaan kunnollisesta aselevosta ja aloittamaan todelliset rauhanneuvottelut. Melnyk kertoo, kuinka ihmiset odottavat sodan loppumista joka päivä, mutta heidän on vaikea luottaa rauhan syntymiseen.
Tilanne on rankka psyykkisesti, koska samaan aikaan Ukrainassa olevat läheiset ovat hengenvaarassa. Melnyk aloittaa itsekin päivänsä tarkistamalla, että hänen aikuinen tyttärensä ja vanhemmat ovat kunnossa.
– Koskaan ei voi tietää, milloin isku tulee. Ei voi rentoutua ja nukkua normaalisti, koska pelkää joka päivä.
Uutista varten on haastateltu myös Mutkatonta kotoutumista -hankkeen palvelusuunnittelija Anu Hytöstä ja Suonenjoen kaupungin työllisyyskoordinaattori Minna Hynninen-Tuovista.