Jyväskylän Salmirannassa kaivinkoneet kaivavat ja seulovat maata.
Tekeillä on maaperän puhdistus, jossa aikanaan palaneen suksitehtaan jäänteitä kaivetaan esiin. Työt ovat alkuvalmistelua uuden Salmirannan asuinalueen rakentamiselle.
Se pääsee alkamaan, jos alueelle laadittu asemakaavaesitys hyväksytään ensi syksynä.
Kaavan aikataulu on vielä avoin, koska käynnissä on edelleen selvitystyö. Muun muassa alueen lepakkokannan tilaa selvitetään tänä kesänä. Lepakoiden lisäksi liito-oravien lisääntymis- ja elinpiirejä selvitetään.
Hanketta selvitetään perusteellisesti, koska Salmirannan ympäristö on luontoarvoiltaan merkittävä. Raivaus- ja puhdistustyötä valvova maanmittausinsinööri Janne Tervo kertoo, että jo puhdistustyötä edelsi huolellinen selvitys Salmirannan alueen ympäristöstä ja historiasta.
– Alueen teollinen historia on haaste. Suksitehtaan lisäksi täällä on ollut myös saha. Tuotantorakennuksia on palanut ja jäänteitä on haudattu tuonne, Tervo toteaa.
Sahan ja Suomen suurimman suksitehtaan jälkeen rakennuksissa on toiminut muun muassa väistökoulu ja Jyväskylän museoiden yhteinen varasto sekä konservointikeskus.
Suksitehdas elää edelleen katujen nimistössä. Alueella sijaitsevat Suksipajantie, Mäystintie sekä Sompa, Porkka ja Piikki.
Omarantaiset tontit aiheuttaneet kiistaa
Salmirantaan suunniteltu uusi asuinalue rajoittuu niin ikään Päijänteen rannassa sijaitsevaan Samulinniemeen, ja valmisteilla olevan asemakaavan ajatuksena onkin ollut jatkaa jo olemassaolevaa asuinaluetta Salmirannan suuntaan.
Rivi- ja pientalovaltaiselle alueelle on kaavaesityksessä varattu kaikkiaan kymmenen omakotitalotonttia, joista kahdeksan on omarantaisia.
Päijänteen rantatontteja noin 6 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta on hyvin harvoin tarjolla, ja niiden voi hyvällä syyllä ennakoida kiinnostavan tästä syystä omakotirakentajia.
Omarantaisten tonttien tarjonta on asemakaavaa koskevassa poliittisessa keskustelussa nähty myös Jyväskylän kilpailuetuna.
Omarantaiset tontit ovat myös herättäneet eniten keskustelua ja kritiikkiä. Kun kaavaesitystä käsiteltiin viime maaliskuussa Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnassa, esitettiin niiden tilalle yleistä rantapuistoa tai niiden lukumäärän pienentämistä.
Äänestysten jälkeen kahdeksan omarantaista tonttia kuitenkin jäivät kaavaesitykseen.
Omarantaisten tonttien vaikutuksesta rantamaisemaan kaavoittaja on omassa vastauksessaan todennut, ettei Salmirannan osalta enää voida puhua luonnonmukaisesta maisemasta, koska rantaa on vuosikymmenen aikana muokattu muun muassa täyttämällä.
Tätä muokattua maata kaivetaan nyt Salmirannassa. Työtä valvovan maankäyttöinsinööri Tervon mukaan maata on syvimmillään kaivettu 3–4 metrin syvyydeltä.
Alueen rakentaminen toteutuisi vaiheittain
Toinen tänä kesänä alkava urakka on rakennusten purkaminen, joka ei ole mikään pieni työ.
– Purkamista tässä on jonkin verran. Niin sanottu rantarakennus on rakennettu 1940-luvulla ja sen koko on 1 200 neliötä ja siinä on kolmessa kerroksessa.
Rantarakennus on ensimmäinen purettava rakennus. Se puretaan siten, että mahdollisimman paljon materiaalia voitaisiin käyttää uudelleen kierrätettynä, materiaalina tai raaka-aineena.
Asemakaavaesityksen mukaan Salmirannan uutta asuinaluetta rakennettaisiin vaiheittain. Toteutustapa tarkoittaa sitä, että myös purkaminen ja puhdistaminen on Tervon mukaan jaksotettu.
– Tämä tulee kestämään todennäköisesti kestämään ainakin 3–4 vuotta ja tämä ensimmäinen vaihe valmistuu aikataulun mukaan heinäkuun puolessavälissä.