Ranskalaiset ydinvoimalan rakentajat palaavat kotiin, mutta Raumalle jää vielä ripaus keski­eurooppalaisuutta

Raumasta oli tulossa Suomen ranskalaisin kaupunki, kun kaupunkiin muutti kymmeniä ranskalaisia ydinvoima-ammattilaisia perheineen. Mutta miten kävi?

Pyörillä liikkuva kaupunkijuna on vanhan raatihuoneen edessä. Junassa lukee Rauma Express.
Jonkinlaista uutta kansainvälisyyttä työntekijät ovat Raumalle jättäneet, arvioivat muun muassa paikalliset yrittäjät. Arkistokuva. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Raumalle muutti 20 vuotta sitten kymmeniä ranskalaisia ydinvoima-ammattilaisia perheineen.

Teollisuuden Voiman omistaman Olkiluodon kolmannen laitosyksikön toimitti ranskalaisen Arevan ja saksalaisen Siemensin muodostama yhteenliittymä.

Ennätysvuonna 2011 voimalaa rakensi noin 3 700 työntekijää ulkomailta. Yhteensä työmaalla oli tuolloin 4 500 ihmistä.

Raumalle perustettiin jopa oma koulu kolmosyksikköä rakentaneen Arevan työntekijöiden lapsille.

Ranskalaista opetussuunnitelmaa noudattaneessa Ecole Areva MLF de Rauma -koulussa oli parhaimmillaan 69 oppilasta vuonna 2010.

Koulun piti olla alun perin toiminnassa vain neljä vuotta, mutta voimalan valmistumisen viivästyminen piti koulua käynnissä näihin päiviin asti. Lopullisesti koulu sulki ovensa juhannusviikolla.

Jotain kulttuuripääomaa ranskalaisista jää väkisinkin

Yrittäjä Anneli Savikurki

Koulun ainoa suomalainen opettaja Eeva Salo-Tammivuori hyvästeli oppilaansa haikein mielin. Hyvin käyttäytyvät lapset tekivät vaikutuksen.

– Koululaisemme ovat aina vierailuilla saaneet ihastelevaa palautetta hyvästä käytöksestään.

Ranskalaisen koulujärjestelmän edistyksellisyys näyttäytyi hänelle kännyköiden käytössä.

– Ranskassa uskallettiin jo 2018 säätää laki, joka kieltää matkapuhelinten käytön koulupäivän aikana.

Kotien hankkija

Yrittäjä Anneli Savikurki tyhjentää parhaillaan asuntoja, joissa on asunut ulkomaalaisia työntekijöitä. Enimmillään yrityksellä oli vuokralla 149 asuntoa, nyt enää 28.

Hän vuokrasi asuntoja yritykselleen, kalusti ja varusti ne kodeiksi huonekaluineen ja astioineen ja vuokrasi yritysten työntekijöiden käyttöön.

Keskieurooppalaiset perheet saivat Savikurjelta myös apua uuteen kulttuuriin ujuttautumisessa. Hän tuki tulijoita kaksi päivää viikossa kaupungin piikkiin 2004–2007.

Savikurjen tehtävänä oli auttaa asumisessa alkuun. Hän myös vinkkasi lapsille harrastuksia ja järjesti äideille kahvitapaamisia. Iso osa ranskalaisrouvista oli kotiäitejä.

Tuliko Raumasta ranskalainen?

– Jotain kulttuuripääomaa ranskalaisista jää väkisinkin. Ainakin kansainvälisyyttä, Savikurki tulkitsee.

Videolla Anneli Savikurki arvioi ranskalaisten vaikutusta kaupunkiin.

Ravintoloihin asiakkaita

Kaupungin elinvoimatoimialan johtaja Satu Saarinen empii hetken Rauman ranskalaiseksi julistamista.

– Toki Raumasta tuli Satakunnan kansainvälisin kaupunki, hän heittää.

Ravintoloita ja majoitusta on tarjolla enemmän kuin vastaavissa kaupungeissa.

– Ulkomaalaisten perheiden ansiota on, että ravintoloissa on ollut hyvin asiakkaita. Keskieurooppalaiset ovat tottuneet syömään yhdessä ulkona, Saarinen sanoo.

Kahvitreffeille ranskalaiset ja muut ulkomaalaiset rouvat kokoontuivat esimerkiksi Vanhan Rauman Kontion kahvilaan. Turistit ovat siellä edelleen tuttu asiakasryhmä.

– Korvapuustit kiinnostavat. Suolaisten syötävien menekki on kasvanut, sanoo kahvilavastaava Katariina Hietaniemi.

Nainen istuu kahvilassa puupaneelien peittämällä seinällä varustetussa kahvilahuoneessa.
Erikoisherkkuja ei ranskalaisia varten ole varattu, kertoo kahvilanpitäjä Katariina Hietaniemi. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Puolalaisvaikutus ruokahyllyssä

Osin uumoilu ranskalaisuudesta kävi toteen, sillä valtava massa ydinvoimarakentajia teki kaupungista entistä kansainvälisemmän.

Mutta onko raumalaismarketeissa aistikkain juustohylly ja parhaat patongit?

Juha Vainio on ollut Rauman Citymarketin kauppiaana vuodesta 2007. Lähes 20 vuodessa tuotevalikoima on ylipäätään räjähtänyt.

Juureksia ja sipulia on pärekorissa.
Juurekset ovat olleet puolalaisten makuun paikallisessa marketissa. Kuvituskuva. Kuva: Yle/Niklas Grönholm

Ranskalaisperheet eivät kuitenkaan aiheuttaneet suuria muutoksia marketin tilauksiin.

– Itse asiassa suurempi vaikutus oli puolalaisilla, Vainio paljastaa.

Puolalaiset rakentajat lisäsivät juuresten, edullisen porsaan ja oluen menekkiä. Raumalla oli hetken aikaa myös puolalainen lihakauppa.

Anisjuomat vakiintuivat

Alkon valikoimiin ranskalaisten visiitti on tuonut keskieurooppalaisen tuulahduksen, ja vaikutukset näkyvät yhä.

– Erilaisten anisjuomien valikoima on vakiintunut. Myös ranskalaisia viinejä löytyy hyvin. Ranskalaisesta roseeviinistä on tullut suosittu, sanoo palvelupäällikkö Ville Immala, joka hallinnoi Rauman kahta ja Eurajoen yhtä myymälää.

Ulkomaisia asiakkaita varten on hankittu juomia myös muualta kuin Ranskasta.

– Puolalaiselle vodkalle on vakiintunut asiakaskunta.

Raumasta tuli siis ripauksen ranskalainen, kosolti kansainvälinen – ja runsaasti puolalainen.