Yksikään puolue ei avoimesti vastusta puolustusmenojen nostoa viiteen prosenttiin BKT:sta, selviää Ylen tekemästä soittokierroksesta.
Oppositiopuolueet kuitenkin arvostelevat hallitusta parlamentaarisen keskustelun puutteesta asiassa. Kritiikkiä saa myös se, että puolustuksen määrärahoja nostetaan ilman selvää suunnitelmaa siitä, mihin rahat menevät.
Yle kysyi kaikkien eduskuntaryhmien kantaa siihen, millaiseen puolustusmenojen kasvattamiseen Suomi voisi Natossa sitoutua.
– Me olemme sitoutuneet kasvattamaan puolustusmenoja silloin, kun ne perustellaan tarveperusteisesti, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.
– Kannatamme määrärahojen lisäämistä tässä jännitteisessä tilanteessa, sanoo vihreiden ryhmänjohtaja Oras Tynkkynen.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kertoo olleensa paikalla tilaisuudessa, jossa hallituksen edustajat kertoivat Suomen valmisteilla olleesta kannasta Naton puolustusmenotavoitteeseen.
– Yhdelläkään puolueella ei ollut mitään negatiivista sanottavaa siitä asiasta, Harkimo sanoo.
Orpo: Selkeä tuki
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan sanoi tiistaina, että enemmistö oppositiopuolueista on antanut ”selkeän tuen” puolustusmenojen viiden prosentin tasolle.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ilmoitti Brysselin Nato-kokouksessa viime viikolla, että Suomi kannattaa Naton pääsihteerin Mark Rutten ehdottamaa tavoitetta. Mallissa perinteisiä puolustusmenoja olisi 3,5 prosenttia, ja väljemmin puolustukseen liittyviä menoja 1,5 prosenttia kansantuotteesta vuoteen 2032 mennessä.
Vaikka yksikään puolueista ei ainakaan avoimesti vastusta uutta menotavoitetta, oppositiopuolueet kritisoivat tapaa, jolla Suomen kannasta uuteen tavoitteeseen on päätetty.
Keskusta, SDP ja vasemmistoliitto vaativat perusteellista keskustelua siitä, mistä rahat puolustusmenojen miljardiluokan kasvattamiseen on tarkoitus löytää.
– Ei ole ollut ainakaan vielä aitoa neuvottelua ja keskustelua siitä, että miten tämä puolustusmenojen nosto rahoitetaan, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.
– Pelkkä informointi ei ole kaikkien puolueiden parlamentaarista neuvottelua.
”Mistä leikataan?”
SDP:ssä ollaan samaa mieltä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mielestä eduskuntaa ja puolueita on informoitu riittävästi puolustusmenojen nostosta, mutta asia on hänen mielestään niin iso, että pelkkä informointi ei riitä.
– Koska kysymys on niin valtavan suurista summista ja pitkälle tulevaisuuteen kantavista sitoumuksista, pidämme tarpeellisena sitä, että olisi jonkinlainen tapa varmistaa myös parlamentaarinen sitoutuminen näihin menoihin, Tuppurainen sanoo.
Vasemmistoliiton Pekonen perää korkeampaa menotavoitetta kannattavilta puolueilta vastauksia siihen, mistä rahat otetaan.
– Leikataanko, mistä leikataan, korotetaanko veroja?
Sekä keskustassa että SDP:ssä ehdotetaan käytännön ratkaisuna kaikkien puolueiden kesken tehtävää selontekoa puolustusmenoista. Vihreille kelpaisi kaikkien puolueiden parlamentaarinen työryhmä.
– Meillä on kyllä keinot varmistaa parlamentaarinen keskustelu ja päätöksenteko tarvittaessa ripeästikin, ja nyt se on valitettavasti jäänyt aika vähälle, ryhmänjohtaja Tynkkynen sanoo.
Vasemmistoliitto tulkitsee, että kanta on jo lyöty lukkoon, joten siitä tuskin enää keskustellaan.
Pääministeri Orpo torjuu opposition moitteet.
– Se on ylimitoitettua kritiikkiä, koska tämä on tullut aika nopealla aikataululla. Olemme pitkään puhuneet parlamentaarisesti siitä, että meillä on tarve nostaa puolustusmenoja, Orpo sanoi.
Perussuomalaiset allekirjoittaa
Hallituspuolue perussuomalaisissa ollaan puolestaan tyytyväisiä sekä puolustusmenojen Nato-tavoitteeseen että tapaan, jolla Suomi on siitä linjannut. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ihmettelee, mitä oppositiopuolueet varsinaisesti kritisoivat.
– Mikä heidän viestinsä on? Jos Suomi ei olisi tähän tavoitteeseen valmis, niin mitä sitten? Mikä on heidän ratkaisunsa siihen tilanteeseen, Mäkelä kysyy.
Hänen mielestään pääministeri on pitänyt puolueet hyvin informoituna päätöksenteosta. Tilaisuuksia keskustella ja tulla kuulluksi on ollut.
– On tavallaan tyhjää väittää, etteikö tästä asiasta olisi kuultu ryhmiä ja puolueita, Mäkelä sanoo.
Hallituspuolueista myöskään kristillisdemokraateilla ja RKP:lla ei ole huomauttamista tavasta, jolla puolustusmenotavoitteesta on päätetty.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Jukka Kopra on puoluetovereidensa Häkkäsen ja Orpon tavoin sitä mieltä, että puolueet ovat päässeet vaikuttamaan linjaukseen. Keskustelua voi silti jatkaa.
– Toivottavaa olisi, että Suomi olisi yksimielisesti tämän tavoitteen takana, Kopra sanoo.