Suomalaisen opiskelijan arki pyörii aiempaa enemmän lainarahan varassa.
Opintolainaa ottaneista 70 prosenttia kertoo, että laina kuluu arjen pyörittämiseen. Nyt kun korot ovat nousseet ja työpaikat pysyvät kiven alla, on takaajan maksettavaksi jääneiden lainojen summa kasvanut jyrkästi.
Kela maksoi viime vuonna pankeille yli 112 miljoonaa euroa opintolainoja, joita valmistuneet eivät olleet pystyneet maksamaan takaisin.
Kelan etuuspäällikö Piia Kuusisto arveli Ylen haastattelussa, että lainan perimmäinen ominaisuus, takaisinmaksu, olisi jäänyt ymmärtämättä. Tämä otetaan opiskelijajärjestöissä lähes loukkauksena.
Ylivoimaisesti eniten opintolainoja jäi hoitamatta ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilta.
SAKKI ja SYL torppaavat kritiikin, mutta kannustavat prosenttilaskuun
Ammattiin opiskelevien SAKKI-ry:n tuore puheenjohtaja Kaisla Kanerva pöyristyy Kuusiston lausunnosta. Kanervan mielestä alaikäisen oppivelvollisen ei pitäisi joutua ottamaan lainaa ollenkaan.
– Amikset joutuvat ottamaan velkaa useammin sekä enemmän kuin esimerkiksi lukiolaiset. Ammatillinen opetus on hyvin keskittynyttä ja opiskelija joutuu usein muuttamaan omilleen niiden opintojen perässä.
Korkeakouluopiskelijoiden etuja valvova Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL torppaa niin ikään opiskelijoiden syyllistämisen.
Toimeentulosta ja asumisesta vastaava hallituksen jäsen Maria Saita haluaisi nostaa esille opiskelijoiden heikentyneen toimeentulon. Hän haluaisi päivityksen esimerkiksi opintolainahyvitysmalliin.
Opintolainahyvitys, joka palkitsee määräajassa valmistuneet sillä, että Kela maksaa pankille 40 prosenttia lainamäärästä, ei ole sidottu indeksiin eli se ei seuraa kustannusten nousua. Hyvitystä laskettaessa otetaan huomioon lainan enimmäismäärä, joka maisteriksi (300 opintopistettä) valmistuvalla on 18 000 euroa, josta vähennetään 2 500 euron omavastuu.
– Opintolainahyvitys on vuoden 2017 tasolla eli maksimissaan 6 200 euroa. Keskimääräisellä lainasaldolla (23 800 euroa) tai lähitulevaisuudessa todennäköisellä 30 000 euron opintolainataakalla prosenttilasku tuottaa pettymyksen, sanoo Saita.
Tämän hetken keskimääräisestä maisterinlainasta hyvitys jää 26 prosenttiin, ennakoidusta hyvitettäisiin enää 21 prosenttia.
Moni on nykyään valmistunut tilanteeseen, ettei saa helposti työtä. Ja vaikka saisikin, niin palkkataso voi olla kehno. Lainan hoitoon voi tarvita siis apua.
Opintolainojen korkotuet ovat kuitenkin riippuvaisia tuloista, ja jo 1 500 euroa kuussa tienaavan yksin asuvan on turha odottaa Kelalta apua.
– SYL onkin esittänyt korkotuen tulorajojen nostoa, jolloin apua korkojen maksuun saisi useampi, toteaa Saita.
Toiveissa niin ammattiin opiskelevilla kuin yliopisto-opiskelevilla olisi tukimuotojen indeksisidonnaisuus, jotta opiskelijat eivät jatkuvasti jäisi jälkeen hintojen yleisestä noususta.
Molemmat järjestöt näkisivät myös mieluusti tilanteen, jossa lainan osuus opiskelijan arjesta olisi huomattavasti nykyistä pienempi.
Laina elämiseen – ja välillä myös hauskanpitoon
Pian valmistuvalle vaasalaiselle Laura Koivistolle opintolaina oli selkeä valinta, sillä vaihtoehtoja ei juurikaan ollut. Hän haki lainaa, että on varaa elää opintojen aikana, ilman painetta työnteosta.
Hän haki lainaa ennen koronapandemian alkua, jolloin korot olivat matalat.
– Silloin puhuttiin ilmaisesta lainasta. Sitähän se ei enää nykyään ole, mutta ei se epäselvää ole ollut, että se pitää maksaa takaisin.
Koivistolle on kertynyt opintolainaa yli 20 000 euroa.
Koivisto kulutti lainaa arjen menoihin, mutta myös vaihto-opiskeluun ja vapaa-ajan viettoon.
– Mutta yleensä se meni ruisleivän ostamiseen ja vuokranmaksuun.
Eläminen kallistuu, lainamäärä kasvaa, korot nousevat
Sadan miljoonan euron takauksien laukeaminen valtiolle kertoo tietysti valmistuneiden ahdingosta. Opintolainakannasta se on kuitenkin vain pikku murunen.
Vaikka kaikki opiskelijat eivät lainaa nostakaan, ovat lainamäärät kasvaneet. Kun siihen yhdistyy korkotason viime aikojen nousu, ovat ongelmien juurisyyt selvillä.
Kun opinnot ovat ohi, lainan takaisinmaksu tulee joskus yllättävän äkkiä.
– Sitähän ei onneksi tarvitse aloittaa ihan heti, mutta kyllä vähän jännittää. Taloustilanne ja työllisyystilanne eivät ole kauhean hyviä tällä hetkellä. Maksaahan se on pakko, ei voi mitään, Koivisto toteaa.
Tarkkaa suunnitelmaa takaisinmaksusta Koivistolla ei vielä ole.
– Ajattelin luottaa siihen, että pankin suunnitelma toimii. Jos ei, niin sitten katsotaan uudestaan.
Koivisto kokee oman talousosaamisensa hyväksi, ja uskoo myös muiden opiskelijoiden ymmärtävän lainan luonteen.
– Kyllä kaikki sen ymmärtävät. En jaksa uskoa, että opiskelijat jättäisivät lainaa maksamatta muusta syystä kuin siitä, ettei siihen aidosti pysty tässä taloustilanteessa.
Opintolainajärjestelmän ongelmat Koivisto näkee kuitenkin laajempina.
– Tämä järjestelmä ei toimi kauhean hyvin. Ehkä opiskelijoiden toimeentulon ei kannattaisi olla näin lainapainotteista. Minkään muun ihmisryhmän ei odoteta elävän velaksi.
Hän pitää myös erikoisena, että toimeentulotukea ei opiskelija voi saada ennen kuin kaikki opintolainat on nostettu.
Neuvo nykyopiskelijoille: ”Älä ota lainaa, jos ei ole pakko”
Koivisto neuvoo kaikkia, joilla on mahdollisuus elää ilman lainaa, välttämään sen ottamista.
– Minulle aikanaan sanottiin, että laina kannattaa ottaa, koska se oli ilmaista silloin. Mutta ymmärrän, ettei monella ole vaihtoehtoa.
Koivisto muistuttaa myös, ettei korkeakoulutus enää automaattisesti takaa työpaikkaa.
– Opiskelijat eivät ole millään tapaa helpossa asemassa yhteiskunnassa tällä hetkellä.
Pitäisikö järjestelmää muuttaa? Koiviston mielestä opiskelijoiden pääasiallinen toimeentulo ei saisi perustua lainaan.
– Opiskelijoille pitäisi taata parempi turva ja mahdollisuus opiskella ilman velkaantumista.