Suomen raideleveyden mahdollisesta muuttamisesta on saatu uutta tietoa.
Läntisen Euroopan kanssa yhteensopivan rataverkon rakentaminen Pohjois-Suomeen ei olisi taloudellisesti kannattavaa.
Väyläviraston selvityksen mukaan enimmillään 3,2 miljardia euroa maksavan hankkeen kustannukset ylittäisivät sen kaupalliset hyödyt.
Selvitys toteaa kuitenkin, että eurooppalaisen rataleveyden ulottaminen Pohjois-Suomeen olisi maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeää.
Joukkoja ja kalustoa olisi tarvittaessa helpompi tuoda Ruotsista ja Norjasta, jos Suomen rajalla ei tarvitsisi vaihtaa junaa leveämmän rataleveyden takia.
Väylävirasto on esitellyt raideleveysselvityksen tuloksia sidosryhmille tänään keskiviikkona. Selvitys oli rajattu Pohjois-Suomeen, koska se on jo yhteydessä Ruotsin rataverkkoon. Kustannuslaskelmat ilmenevät selvityksen yhteenvedosta. Koko selvitys julkaistaan loppukesästä.
Rinnakkainen eurorata
Suomessa on käytössä Venäjän vallan ajalta periytyvä 1524 millimetrin raideleveys, kun Ruotsissa raideleveys on yleiseurooppalainen 1435 milliä.
– Pohjois-Suomi vaatii erityisiä infrapanostuksia, joista kiireellisin on Rail Nordica eli eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen, sanoo liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) ministeriön tiedotteessa.
Väylävirasto ehdottaa, että eurooppalaisen raideleveyden rata rakennettaisiin pääsääntöisesti nykyisten raiteiden rinnalle. Nykyisiä ratoja ei purettaisi. Ahtaissa paikoissa voitaisiin käyttää limittäisiä raiteita, joissa samoilla ratapölkyillä on neljä kiskoa.
Rinnakkaisen rataverkon rakentaminen lisäisi ratojen kapasiteettia, mutta rahtiliikenteen kysyntää ei ole selvityksen mukaan tarpeeksi, jotta kasvanut liikenne voisi kompensoida rakentamisen kustannuksia.
Kuljetuksia siirtyisi maanteiltä rautateille, mutta vain vähäisessä määrin.
Eniten tavaraliikenteen kysyntää olisi Ruotsin rajalta Kemin ja Röytän satamiin. Eurooppalaisen raideleveyden rakentaminen näille väleille maksaisi 300 miljoonaa euroa, mutta hyödyt jäisivät tässäkin vaihtoehdossa kustannuksia pienemmiksi.
Miljardiluokan hanke
Hinta kasvaa jyrkästi pidemmistä yhteyksistä puhuttaessa. Eurooppalainen rata Ruotsin rajalta Ouluun maksaisi arviolta 670 miljoonaa euroa.
Radan vetäminen rajalta Rovaniemelle maksaisi jo yli miljardin. Koko selvitysalueen eurooppalaistamisen hintalappu olisi 3,2 miljardia.
Lisäksi selvityksessä on arvioitu kokonaan uutta rataosuutta Kolarista Ruotsin Kiirunan lähellä sijaitsevaan Svappavaaraan.
Tämän kaivosteollisuutta palvelevan jopa 150-kilometrisen radan hinnaksi arvioidaan 1,6 miljardia euroa, ja liikenteen kysyntää ”erittäin epävarmaksi”. Selvitys ei ota kantaa siihen, kuka tämän Ruotsin puolelle rakennettavan radan maksaisi.
Henkilöliikenteeseen eurooppalaisella raideleveydellä ei puolestaan olisi juuri vaikutusta. Selvityksen mukaan suora yhteys Keski-Euroopasta Pohjois-Suomeen voisi houkutella elämysmatkailijoita, mutta kyse olisi yksittäisistä junavuoroista matkailusesongin ajan.
Kymmenen vuoden suunnittelu
Hallitus osoitti puoliväliriihessä 20 miljoonan euron määrärahan eurooppalaisen raideleveyden suunnitteluun välille Haaparanta-Kemi. Ministeri Ranne on aiemmin sanonut, että istuvan hallituksen on ennen kautensa päättymistä linjattava siitä, miten laajasti Suomi siirtyy eurooppalaiseen raideleveyteen.
Väyläviraston selvityksen mukaan pelkkä eurooppalaisen raideleveyden ratojen suunnittelu kestäisi vaikutusten arviointeineen ainakin kymmenen vuotta. Rataosuuksien valmistumiseen voisi mennä jopa 20 vuotta.
Euroopan unioni edellyttää, että Suomi vähintään selvittää eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymistä. Tällainen selvitys aiotaan tehdä koko maan osalta ennen vuotta 2027. Toissa vuonna tehty edellinen selvitys päätyi siihen, että eurooppalaisen raideleveyden rakentaminen koko maahan ei olisi kannattavaa.
EU:lta voi saada rahoitusta uusiin raiteisiin, suunnitteluun enintään 50 prosenttia ja rakentamiseen 30 prosenttia kustannuksista.