Kuuden maakunnan ja lähes miljoonan suomalaisen arkeen heijastuva suljetun itärajan varjo ei ota hälvetäkseen. Investoinnit valuvat etelään, länteen ja pohjoiseen.
Itä-Suomen erityisedustaja Harri Broman on kulkenut kuuntelukierroksella ristiin rastiin rajanpintaa. Elokuussa aletaan vetää naruja nippuun ja sovittaa kuuden maakunnan etua yhteen. Bromanin mukaan siihen tarvitaan yhteistyötä.
– Kaikkien toimijoiden on Itä-Suomessa nyt ymmärrettävä, että köyttä on vedettävä samaan suuntaan mahdollisimman suuren vaikuttavuuden saamiseksi, Broman muistuttaa.
Rahoitusta Itä-Suomeen toivotaan sekä kotimaasta että Euroopan unionilta ja Natolta.
– Suomi pyrkii yhdessä Puolan ja Baltian maiden kanssa ajamaan EU:hun sellaista instrumenttia, jolla voitaisiin merkittävästi rahoittaa Venäjän rajan vastaisia alueita kaikissa viidessä maassa, Broman kertoo.
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvosen mukaan tuki Itä-Suomeen näyttää pääministerin lupauksista huolimatta tällä hetkellä pikemminkin pienentyvän.
EU:n aluekehitysrahaa ollaan siirtämässä lähes 30 miljoonaa euroa puolustusteollisuuden kehittämiseen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen.
– Pahimmassa tapauksessa nämä eurot siirtyvät meiltä pois. EAKR:n uuden linjauksen mukaiset kohteet eivät sijaitse Itä-Suomessa, kertoo Hirvonen.
”Itä-Suomen huomioimisessa jo kolme menetettyä vuotta”
Nurmeksessa pidetyssä seminaarissa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman harmitteli itäisten maakuntien tuen hidasta liikkeelle lähtöä.
Vihreän siirtymän investoinneista tehdään mittavia päätöksiä parasta aikaa. Itään ei ole toistaiseksi paljoa luvassa.
Cargotec oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja Ilkka Herlin uskoo itäisen Suomen mahdollisuuksiin.
– Mahdollisuuksia täällä kyllä on. Esimerkiksi Kuusamossa on valittu kestävään talouteen investointi, eli satsataan mieluummin turismiin kuin kaivostoimintaan ja tehdään se kunnolla, sanoo ilmastotyössä vahvasti mukana toimiva Herlin.
Herlin on Kuusamossa mukana Kuusinkijoki kuntoon -hankkeessa, joka ennallistaa vesistöä ja kalakantoja sekä tukee turismia.
Herlin ihmettelee, miksi Palokin koskien osalta ei ole tehty vielä ratkaisua. Heinävedellä sijaitsevien koskien vapauttaminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja hankkeeseen on varattu 20 miljoonaa euroa.
– Omistajien tahtotila tässä asiassa tuntuisi olevan aivan selkeä, Herlin toteaa.
Pohjois-Karjalan sähkö ei kuitenkaan halua luopua padosta ja voimalaitoksesta. Sähköyhtiön omistaa 17 itäsuomalaisen kuntaa.
Herlin muistuttaa, että elävä maaseutu on osa huoltovarmuutta ja siihen on ymmärrettävä panostaa.
– Jos tilanne isossa kuvassa kriisiytyy, kaupungit ovat äkkiä vaikeuksissa ja maaseudun olisi tärkeätä pärjätä, Herlin painottaa.
Herlin kantaa huolta Suomen politiikan lyhytjänteisyydestä muun muassa uusiutuvan energian tukimuotojen kehittämisessä. Hän peräänkuuluttaa poliitikoilta ja puolueilta hallituskausien yli yltävää vastuuta ja sitoutumista kehitystyöhön.