Kaapelikelojen valmistus nelinkertaistui kertarysäyksellä Riihimäellä – Versowood investoi 2,5 miljoonaa tuotantoon

Uusi automaatiolinja moninkertaisti tuotantovauhdin ja helpotti työntekijöiden arkea.

Versowoodilla on Riihimäellä sahan lisäksi lava- ja kelatehdas.

Versowoodin tehtaalla Riihimäellä valmistetaan vuosittain jopa puoli miljoonaa puista kaapelikelaa.

Yhtiö investoi viime vuonna kelalinjaan noin 2,5 miljoonaa euroa. Versowoodin puupakkausalan johtaja Juhani Ala-Salmi kertoo uuden kelalinjan jopa nelinkertaistaneen tuotannon.

– Linjan asetusten vaihto vie enää tunnin, kun aiemmin siihen kului neljä.

Riihimäellä valmistuu vuosittain 300 000–500 000 puista kaapelikelaa. Materiaalina käytetään sahatavaraa, joka toimii kelatuotannossa hyvin. Suurimmat kelat voivat maksaa jopa 4 000 euroa.

Ruotsalaisen Axelent Engineering -konevalmistajan toimittama linja räätälöitiin yhtiön tarpeisiin. Kyseessä on suurin ruotsalaisyhtiön rakentama kaapelikelojen tuotantolinja.

Työntekijä pukeutuneena suojavarusteisiin kuten kypärään ja kuulosuojaimiin.
Tuotantoesihenkilö Jarkko Aallon mukaan automaatio vähensi fyysistä työtä. Erityisesti suurten kelojen pyörittely helpottui. Kuva: Dani Branthin / Yle

Uusi linja ei nopeuttanut vain valmistusta, vaan se on keventänyt tuotantoesihenkilö Jarkko Aallon mukaan myös työn fyysistä kuormittavuutta.

– Fyysiset työvaiheet vähenivät, erityisesti isompien kelojen kanssa.

Puukeloja viedään osina ympäri maailmaa

Riihimäellä valmistuvista kaapelikeloista noin 40 prosenttia menee vientiin. Viennin lisäämisellä on korvattu rakentamisen hiljentymisen myötä vähentynyttä kotimaista kysyntää.

– Odotamme parempaa suhdannetta. Uskon siihen henkilökohtaisesti hyvin paljon, sanoo Juhani Ala-Salmi. Puukelojen etu on niiden joustavuus ja kierrätettävyys.

henkilö istuu toimistossa tietokoneen ääressä. Pöydällä on muita tavaroita ja taustalla on valkotaulu, johon on piirretty kaavioita. Henkilö on pukeutunut vaaleaan pikeepaitaan ja istuu mustalla työtuolilla.
Juhani Ala-Salmi uskoo kotimaisen rakentamisen elpyvän. Kuva: Dani Branthin / Yle

Suurin osa Riihimäeltä vientiin valmistuvista keloista kuljetetaan Pohjoismaihin, muualle Eurooppaan sekä jonkin verran Kaukoitään.

Usein kelat toimitetaan vientiin osina, jolloin kuljetustehokkuus paranee merkittävästi.

Kierrätykseen jopa 100 000 kelaa vuodessa

Puukeloja voidaan käyttää useita kertoja ennen kuin ne poistetaan käytöstä.

Yhtiön valmistamia käytettyjä kaapelikeloja toimitetaan Versowoodille eri puolilta Suomea. Riihimäellä kautta kiertää vuosittain lähes 100 000 kelaa. Arviolta noin 90 prosenttia keloista palautuu kiertoon.

Henkilö seisoo, pukeutuneena keltaiseen turvakypärään ja neonkeltaiseen t-paitaan.
Tuotantotyöntekijä Antti Alakulju näyttää laippaan tullutta murtumaa, joka pitää korjata ennen kuin kela voidaan palauttaa kiertoon. Kuva: Dani Branthin / Yle

Kierrätykseen kelpaavat kelat tarkastetaan, puhdistetaan ja vauriot korjataan. Yleisimpiä vikoja ovat murtuneet tai lahonneet laipat.

– Jos laho on päässyt pitkälle, kelaa ei enää kannata korjata, kertoo tuotantotyöntekijä Antti Alakulju.

Tekstiä on korjattu 12.6.2025 klo 12.57, jolloin on lisätty mistä materiaalista kelat tehdään sekä minne niitä Suomesta viedään.