Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat torjuneet jo vuosia Iranin ydinaseohjelmaa.
Iran itse sanoo, että se kehittää ydinvoimaloitaan, eikä rakenna ydinasetta. Länsimaat eivät sitä usko.
Nyt Yhdysvallat on alkanut evakuoida kansalaisiaan Lähi-idästä, koska Iran on uhannut iskeä amerikkalaistukikohtiin, jos tilanne eskaloituu sotilaalliseksi kriisiksi.
Mistä kriisissä on kyse?
Iranin ydinohjelmasta ei ole voimassa sopimusta
Iran väittää, että sen ydinohjelma on pelkästään siviilitarkoituksiin. Tätä eivät länsimaat eikä kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA usko.
Vuonna 2002 Iranin havaittiin ylläpitävän salaisia ydinlaitoksia. Ne rikkovat ydinaseiden leviämisen estämiseen tähtäävää ydinsulkusopimusta, johon Irankin oli liittynyt vuonna 1970.
Vuonna 2006 YK:n turvallisuusneuvosto totesi Iranin rikkoneen sopimusta ja sitä vastaan asetettiin talouspakotteita. Pakotteita kiristettiin vuonna 2010.
Iranin ydinohjelmaa koskeva kansainvälinen sopimus solmittiin vuonna 2015. Sopimuksessa olivat mukana viisi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenmaata eli Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia sekä lisäksi Saksa ja Iran.
Irania vastaan asetetut, ydinohjelmaan liittyvät talouspakotteet purettiin. Vastineeksi Iran lupasi rajoittaa ydinohjelmaansa ja toimia yhteistyössä IAEA:n kanssa.
Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta Donald Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella, 8. toukokuuta 2018. Samalla palasivat talouspakotteet Irania vastaan.
Iran on lisännyt panostuksiaan ydinohjelmaan. Se on muun muassa hankkinut isot määrät edistyneitä sentrifugeja ydinpolttoaineen rikastamiseen.
Maaliskuussa IAEA raportoi, että Iranilla oli huolestuttavasti 275 kiloa uraani-235:ttä, jonka se oli rikastanut 60 prosentin asteelle.
Kyseinen uraanin isotooppi on sitä, jota käytetään sekä ydinvoimaloissa että aseissa. Ydinvoimaloissa polttoaineen rikastusaste on alle neljä prosenttia, mutta ydinaseisiin sen on oltava 90-prosenttista.
Arviot vaihtelevat siitä, miten lähellä Iran on ydinasetta.
Maaliskuussa Yhdysvaltain strategisen komentokeskuksen komentaja, kenraali Anthony Cotton arvioi, että Iran voisi kasata ydinpommiin riittävän määrän korkealle rikastettua uraania jopa alle viikossa.
Toimivan ydinaseen rakentamin on kuitenkin laajempi haaste, ja sen arvioidaan vievän Iranilta vähintään puoli vuotta.
Trump haluaisi sopimuksen
Trump irrotti Yhdysvallat Iranin kanssa solmitusta sopimuksesta vuonna 2018, koska katsoi, että sopimus oli ”yksi Yhdysvaltain historian huonoimmista ja yksipuolisimmista kaupoista”. Se ei puuttunut muun muassa Iranin ohjusohjelmaan.
Taustalla on myös Yhdysvaltain tärkeimmän alueen liittolaisen, Israelin painostus.
Israelin pääministerille, Benjamin Netanjahulle Iranin uhka on keskeinen ulkopolitiikan teema ja hän katsoo Iranin rakentavan ydinaseistusta. Yleisesti arvioidaan, että Israelilla itsellään on ydinase.
Toisen virkakautensa alussa presidentti Trump käynnisti kuitenkin neuvottelut uudesta sopimuksesta.
Toukokuussa Trump ilmoitti Saudi-Arabiassa, että Yhdysvallat ja Iran ovatkin lähellä sopimusta ydinaseohjelmasta. Iran oli Trumpin mukaan ”tavallaan” suostunut ehtoihin.
Iranin uhan suitsiminen sopimuksella olisi Trumpille mieluinen saavutus, mutta hänen arvionsa oli ennenaikainen.
Iran ei hevin suostu luopumaan uraanin rikastamisesta ja ohjusohjelmastaan – Iranin näkökulmasta se varautuu Israelin ja lännen uhkaan ja aseohjelmalla myös pönkitetään kansallista itsetuntoa.
Neuvottelut ovat kangerrelleet ja Trump myöntää, että näkymät eivät ole hyvät.
Trumpin Lähi-idän-erityislähettiläs Steve Witkoff aikoo silti yhä tavata Iranin ulkoministerin sunnuntaina Omanissa. Kyse on jo kuudennesta neuvottelukierroksesta.
IAEA: Iran ei noudata sitoumuksiaan
Toukokuun lopulla IAEA sanoi julki vuotaneessa raportissaan, että Iran on kiihdyttänyt uraanin rikastamista. Iran on jatkanut salaisia ydinoperaatioitaan kolmessa kohteessa materiaalilla, jota se ei ole raportoinut IAEA:lle.
Iran kiistää raportin.
Tänään torstaina IAEA:n hallitus hyväksyi Yhdysvaltain, Ranskan, Britannian ja Saksan esittämän päätöslauselman, jonka mukaan Iran ei noudata ydinsulkusopimuksen velvoitteita. 19 hallituksen jäsenmaata äänesti päätöslauselman puolesta, mutta sitä vastusti kolme maata: Venäjä, Kiina ja Burkina Faso.
Iran reagoi julistamalla, että se kiihdyttää merkittävästi uraanin rikastamista uusilla välineillä sekä perustaa kokonaan uuden uraanin rikastamon.
Israel valmis iskemään Iraniin
Trump on uhannut Irania jopa sotilaallisilla toimilla, jos sopuun ei päästä. Kyse olisi lähinnä täsmäiskuista Iranin ydinlaitoksiin.
Israel on viestinyt Yhdysvalloille olevansa valmis iskemään Iraniin. Israelilainen Haaretz-lehti uutisoi, että Iran puolestaan valmistautuu lähettämään satoja ohjuksia Israeliin.
Iran on Gazan sodan aikana iskenyt kahdesti tavanomaisin ohjuksin Israeliin, viime vuoden huhti- ja lokakuussa. Ydinkärkien olemassaolo olisi siten todellinen uhka Israelin turvallisuudelle.
Iranin puolustusministeri Aziz Nasirzadeh sanoi keskiviikkona, että jos neuvottelut epäonnistuvat ja Iran pakotetaan konfliktiin, islamilainen vallankumouskaarti ottaa kohteekseen Yhdysvaltain tukikohdat muissa maissa.
Erityisesti kyseeseen tulisivat tukikohdat Iranin naapurimaassa Irakissa. Yhdysvalloilla on kuitenkin tukikohtia myös Kuwaitissa, Qatarissa, Bahrainissa ja Arabiemiraateissa. Vapaaehtoinen evakuointi on alkamassa amerikkalaissotilaiden perheille.
Alueen maiden lähetystöistä on alettu evakuoida ei-välttämätöntä amerikkalaista henkilökuntaa sekä diplomaattien perheitä.
Mikäli kriisi laajenisi sotilaalliseksi konfliktiksi, se todennäköisesti pyrittäisiin pitämään rajoitettuna ja käytäisiin ilmaiskuina - kuten Israelin Gazan sodan aikana tekemät ilmaiskut Iraniin. Syvälle maan sisään haudattuja Iranin ydinlaitoksia on kuitenkin vaikea tuhota.
Korjattu 12.6. klo 17.41: Korjattu, että kyse olisi täsmäiskuista Iranin, ei Irakin ydinlaitoksiin, kuten jutussa aiemmin luki.