Uudenlaisia uistimia tulee markkinoille satoja vuosittain, vaikka myynnissä olevia malleja on jo tuhansia.
Silti lisää tarvitaan, toteavat uistinvalmistajat.
Tuotekehitykseen pakottavat niin lainsäädäntö kuin ihmisten viehätys uuteen.
Yritykset valmistautuvat jo lyijykieltoon
Uusien uistinten kehittäminen ei ole pelkästään yritysten oma valinta. Ympäristölainsäädäntö muuttuu, ja tuotteiden täytyy tietenkin täyttää lain antamat ehdot.
Tällä hetkellä moni uistinvalmistaja varautuu jo etukäteen lyijykieltoon. Lyijyä on käytetty uistinten painotuksessa, ja yritykset etsivät parhaillaan tuotteisiin korvaavia vaihtoehtoja.
Vuoden alusta alkaen muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajien on täytynyt osallistua muovinkeräykseen kierrätystä varten. Kymmenesosa tarvikkeissa olleesta muovista täytyisi saada kerättyä talteen. Laki ei kiellä muovin käyttöä, mutta osa valmistajista on silti pohtinut muovin vähentämistä.
Ympäristölakien lisäksi myös ympäristö muuttuu. Useissa järvissä vesi on tummentunut. Tuotekehityksen täytyy vastata tällaisiin ihmisen aiheuttamiin muutoksiin.
Suurimpana moottorina ihmisten halu
Kalojen evoluutio ei ole ehtinyt muuttamaan kalojen käyttäytymistä toisenlaiseksi. Kalastajien käyttäytyminen on sen sijaan jatkuvassa muutoksessa, vaikka trendit muuttuvat hitaasti.
Viime vuosina pinnalla ovat olleet muun muassa teknologian käyttö kalastuksessa, pehmeiden ja kovien materiaalien yhdistely, pehmeästä muovista valmistetut jigit sekä syvässä vedessä näkyvät värit. Uudenlaiset tavat kalastaa muuttavat myös välinetarpeita.
Suurin tarve uusille uistimille syntyy ihmisten halusta saada jotain uutta. Moni uusi malli saa alkunsa asiakkaiden kertomista toiveista.
– Uusi on aina uusi. Aina voi jotain pientä muuttaa ja saada aikaiseksi vielä paremman tuotteen, toteaa Finlandia-uistimen toimitusjohtaja Lauri Kuusisto.
Tärkeintä uistimessa on se, että syökö sillä kala. Jos kala ei nappaa, ei kalastaja sorru samaan tuotteeseen toista kertaa. Kaupassa tuotteen täytyy kuitenkin houkutella ostajaa.
– Tämä meidän homma on skitsofreeninen. Meidän loppukuluttajalla ei ole rahaa ja se tapetaan. Meidän täytyy miettiä myös välikuluttajaa, jolla on rahaa, toteaa Kuusamon uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua.
Uistinvalmistajat vakuuttavat, että tuotteet tehdään kalojen metkut edellä, mutta Kuusamon uistimen tuotekehityspäällikkö Jyri Junttila paljastaa, että osa väreistä on tarkoitettu ihmisille.
– Uistimen pääväri on se juttu, jolla kalalle on iso merkitys, mutta joillakin pienillä yksityiskohdilla ei välttämättä niinkään.
Kalastuskansaa ei ole yleensä pidetty muotiväkenä, mutta myös muoti vaikuttaa välillä uistinmalleihin.
– Jos jokin väri on pinnalla, se saattaa vaikuttaa siihen, mitä ihmiset haluavat, kertoo Finlandia-uistimen toimitusjohtaja Kuusisto.
Perinteet pitävät pintansa
Uutuuksien lisäksi valmistajilla on omat klassikkonsa, josta he pitävät kiinni. Myös niistä tehdään uusia versioita.
Esimerkiksi Utsjoen uistimen tuotanto nojaa vahvasti kahteen malliin: Räsäseen ja Professoriin.
Kuusamon uistimen toimitusjohtaja Korpua kertoo, että Räsänen syntyi 1900-luvun alussa, kun paikallinen kunnan esimies leikkasi kuparisesta kahvipannusta lappuja uistimiksi. Malli päätyi lopulta Kuusamon uistimen käsiin 1970-luvulla.
– Alun perin meillä oli seitsemän senttiä pitkä, kymmenen grammaa painava malli sekä yhdeksän senttiä pitkä ja neljätoista grammaa painava malli. Niissä oli ainoastaan metallivärejä.
Nyt vanhasta versiosta on tehty erikokoisia ja -painoisia malleja, joihinkin on lisätty esimerkiksi helmiä. Värivaihtoehtoineen yksin Räsäsestä on syntynyt toistasataa erilaista uistinta.
Perinteikkyys on monen suomalaisen yrityksen valtti, mutta joskus myös painolasti. Esimerkiksi Rapalalla pehmeiden jigien valmistamista pohdittiin pitkään, vaikka ne siivittävätkin lopulta yrityksen tulosta.
– Rapala on mielletty kovien tuotteiden valmistajana. Tarina on alkanut puutuotteista. Vuonna 2018 aloitettiin myös pehmeitä materiaaleja sisältävien hybridituotteiden valmistus. Yhtiön sisällä oli pientä tasapainottelua siitä, onko tämä Rapalaa, kertoo Rapalan Vääksyn yksikön tuotekehitysjohtaja Mikko Rautiainen.
Kahdessa vuodessa ideasta kauppaan
Tuotekehittely on hidasta puuhaa, eikä siinä reagoida hetken hullutuksiin.
Esimerkiksi Rapalalla tuotteen päätyminen ideasta kauppaan kestää usein pari vuotta.
Rapalalla tuoteideat tulevat kansainvälisiltä myyjiltä. Rapalan tiimi laskee idean myyntimahdollisuudet ja miettii, otetaanko tuote kehittelyyn.
Tuote käy läpi monta vaihetta ennen kuin se on valmis. Prototyyppejä suunnitellaan tietokoneella, niistä tulostetaan 3D-malleja, joita testataan vesistöissä, jotta niiden uintiliikettä ja vajoamisnopeutta voidaan tutkia.
Lopulta vaikka tuote olisi kuinka hyvä, se ei välttämättä myy tarpeeksi jäädäkseen tuotantoon. Tuote voi jäädä isolta massalta huomaamatta, koska kalamiehet eivät aina kerro menestyksensä salaisuuksia eteenpäin, huomauttaa Kuusamon uistimen toimitusjohtaja Korpua.
Kerran kuusamolaisia miehiä tuli kysymään Korpualta, mistä saisi Suomi -lusikkauistinta. Mallin valmistus oli lopetettu, koska sen myynti ei ollut tarpeeksi suurta. Miehet kertoivat mallin olevan maailman paras tuote vetouisteluun.
– Kysyin heiltä, että oletteko kertoneet tätä kenellekään muulle. He sanoivat, että eivät tietenkään.