Itä-Suomen yliopiston tutkimuksille yhteensä kuuden miljoonan euron rahoitus

Rahoituksia eri tutkijoille ja hankkeille myönsi Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta.

Punatiilinen rakennus, jossa kyltit "Photonics center, dispelix".
Itä-Suomen yliopiston Fotoniikka-keskus Joensuun kampuksella huhtikuussa 2024. Kuva: Emilia Saukkonen / Yle

Suomen Akatemia on myöntänyt lähes kuusi miljoonaa euroa Itä-Suomen yliopiston akatemiatutkijoille ja -hankkeille.

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päätti uudesta rahoituksesta tällä viikolla. Itä-Suomen yliopistosta rahoitusta sai neljä tutkijaa ja yhdeksän hanketta.

Rahoitusta saaneet tutkijat ovat:

Antti Moilanen, 596 551 euroa. Hänen tutkimushankkeensa keskittyy nanomittakaavan lasereiden kehittämiseen muutamien atomikerrosten paksuisista 2D-materiaaleista. Tutkimus edistää ymmärrystä 2D-materiaaleista ja niiden yhdistämisestä fotoniikkaan.

Ekaterina Paasonen, 590 056 euroa. Hän kehittää uutta kuvantamistekniikkaa, joka mahdollistaa aivopulsaatioiden kuvantamisen reaaliajassa. Tekniikan avulla voidaan seurata aivojen pulsaatioita eli sydämenlyöntien ja hengityksen tahtiin kulkevia sykkeitä, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden poistumiseen aivoista. Häiriöt voivat vaikuttaa moniin sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin.

Tatu Pantsar, 666 472 euroa. Hän tutkii vesimolekyylien merkitystä lääkeaineresistenssissä sekä inhibiittorien sitoutumisessa. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi uusien lääkeaineiden suunnittelussa sekä yksilöllisten lääkehoitojen valinnassa esimerkiksi syöpäpotilaille.

Hana Vrzáková, 688 399 euroa. Hän tutkii kriittisissä suorituskykytilanteissa olevaa synergiaa. Sen otaksutaan olevan tekijä, joka yhdistää useita korkean ja matalan tason kognitiivisia ja motorisia osia esimerkiksi kirurgin työssä. Synergioiden kehittymistä ei toistaiseksi tunneta.

Rahoitusta saaneet hankkeet, yhteensä 3,4 miljoonaa euroa, keskittyvät muun muassa palamisessa syntyviin muoviperäisiin ilman epäpuhtauksiin, häviämässä olevien palsasoiden ja niiden kasvihuonekaasupäästöjen ajalliseen ja paikalliseen vaihteluun Fennoskandinaviassa, metsämaan ja metsäteiden ominaisuuksien seurantaan eri vuodenaikoina ja tutkimukseen perusteltuihin menetelmiin selitettävässä data-analyysissa ja tiedonlouhinnassa.