Analyysi: Julma sota jatkuu, mutta venäläiset metallibändit kiertävät Eurooppaa

Julma sota Ukrainassa jatkuu niin kauan kuin venäläisellä keskiluokalla ja kulttuuriporukoilla on lokoisat oltavat, kirjoittaa Yle Helsingin kulttuuritoimittaja Jussi Mankkinen.

En död man ligger i en öppen blomsterprydd kista, omgiven av sörjande kvinnor och män.
Ukrainalaiset surevat Venäjän iskuissa menehtyneitä Kiovassa tässä kuussa. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA
Kulttuuritoimittaja Jussi Mankkinen.
Jussi Mankkinenkulttuuritoimittaja, Yle Helsinki

Viime viikonloppuna Helsingin On the Rocks -keikkapaikassa esiintyi kaksi venäläistä black metal -yhtyettä, Ultar ja Grima. Kumpikin on lähtöisin Krasnojarskista, ja kumpaakin on markkinoitu sekä Suomessa että muualla Euroopassa ”siperialaisina metallibändeinä”.

Sekä musiikillisesti että ulkomusiikillisesti Ultar ja Grima ovat vähintäänkin kiinnostavia tapauksia. Griman visuaalinen kieli viittaa ikivanhoihin tarustoihin ja pakanariitteihin, Ultar taas hyödyntää kauhukirjailija H.P. Lovecraftilta tuttuja hyytäviä teemoja.

Yhtyeillä oli laaja Euroopan kiertue jo vuonna 2022, ja etenkin Griman uniikkia konseptia on hehkutettu kansainvälisissä metallipiireissä.

Kyse ei ole megaluokan tekijöistä, mutta Grima levyttää Napalm Recordsille, joka on varsin iso ja merkittävä yhtiö ja jonka talliin kuuluu Candlemassin ja Satyriconin kaltaisia bändejä.

Venäjän julma, kaikkia humanitäärisiä ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia rikkova hyökkäyssota Ukrainaan alkoi helmikuussa vuonna 2022.

Heti sodan alettua pöyristynyt Eurooppa alkoi tehtailla sanktioita ja boikotteja, jotka kohdistuivat muun muassa venäläiseen klassiseen musiikkiin ja balettiin. Suurille venäläistähdille annettiin porttikieltoja ja Joutsenlammen ja Pähkinänsärkijän kaltaisten teosten esittäminen loppui – ainakin joksikin aikaa.

Vladimir Putinia avoimesti tukeneille kapellimestari Valeri Gergijeville ja oopperalaulaja Anna Netrebkolle on äskettäin ilmaantunut uusia työtilaisuuksia Venäjän ulkopuolella, tosin soraäänten saattelemana. EU tutkii parhaillaan, ovatko Gergijevin ensi vuoden esiintymiset Espanjassa mahdollisia, kun taas Netrebkon huhtikuinen konsertti Slovakiassa poiki laajahkon mielenosoituksen.

Grimaan ja Ultariin nämä boikotit eivät ole osuneet. Viimeisen parin vuoden aikana yhtyeet ovat tehneet laajoja Euroopan kiertueita ja esiintyneet alan festivaaleilla: koluttua ovat tulleet niin Berliini, Wien kuin Pariisikin.

Äsken Grima ja Ultar olivat puolitoista kuukautta kestäneellä kiertueella, joka ulottui Suomeenkin.

Samaa tahtia on kulkenut venäläinen folk metal -yhtye Arkona, joka oli keväällä pitkällä Yhdysvaltain kiertueella. Heinäkuussa bändi esiintyy muun muassa Itävallassa, Saksassa, Unkarissa ja Belgiassa. Toissa vuonna yhtye nähtiin myös Suomessa. Arkonaa ei pidä sekoittaa samannimiseen puolalaiseen black metal -yhtyeeseen.

Moni taitelija on jättänyt Venäjän

Kun klassisen musiikin kulttuurikenttä on osoittanut näinkin vahvaa solidaarisuutta Ukrainalle, miksi sama ilmiö ei ole näkynyt metallimusiikin parissa? Venäläiset yhtyeet ovat voineet esiintyä kansainvälisillä areenoilla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Toinen kysymys liittyy kollektiiviseen rangaistukseen. Onko jonkin maan yksittäinen kansalainen, vaikkapa muusikko, osallinen siihen, että maan johto on päättänyt tuhota kokonaisen valtion ja 40 miljoonan ihmisen elämän?

Ei välttämättä, mutta maaliskuussa Helsingissä esiintyi venäläinen elektroyhtye Aigel – tosin ”venäläinen” sillä erotuksella, että bändin jäsenet vastustivat sotaa julkisesti heti sen alettua ja asuvat tällä hetkellä Berliinissä. Vastaavan ratkaisun ovat tehneet lukuisat venäläiset muusikot ja kulttuurihenkilöt, muun muassa ikoninen venäläinen laulaja Alla Pugatshova, rap-artisti Oxxxymiron sekä pietarilaisyhtye Little Big.

Tuska-festivaalilla tänä kesänä esiintyvä venäläinen deathcore-yhtye Slaughter To Prevail taas tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja muutti Floridaan. Äsken yhtyen vokalisti Alex Terrible kuitenkin heilutti Venäjän lippua Washingtonin konsertin päätteeksi. Kaikkia tämä tempaus ei miellyttänyt.

Tutun elämänpiirin hylkääminen ei ole useinkaan helppo ratkaisu. Sodan jatkuvuuden kannalta merkittävä tekijä on kuitenkin ollut venäläinen keskiluokka. Niin kauan kuin venäläisellä keskiluokalla on lokoisat oltavat ja se pääsee Moskovasta Aeroflotin suorilla lennoilla Thaimaan paratiisirannoille, se tuskin ryhtyy kapinoimaan, eikä mikään muutu.

Ruumis maassa.
Venäjän murhaamien siviilien ruumiita Butšassa vuonna 2022. Kaupungista löytyi venäläisten jäljilta kidutuskammioita. Venäjän arvellaan murhanneen pelkästään Butšassa noin 1700 siviiliä. Kuva: Metin Aktas / AOP

Venäläisiin taiteilijoihin pätee sama logiikka. Jos kunnianhimoisen, lahjakkaan ja kansainvälisyyttä janoavan artistin ainoaksi esiintymisareenaksi jää kotimaa ja syynä on järjetön sota, ehkä hän ryhtyy pohtimaan syy- ja seuraussuhteita ja sitä, mikä on oikein, mikä on väärin.