Vastaanottokeskuksen perustaminen Kauhavalle 10 vuotta sitten muokkasi paikallista yhteisöä ja identiteettiä. Tämä käy ilmi Mira Välimaan tuoreesta sosiaalityön väitöskirjasta.
Väitöstutkimuksessa Välimaa tarkastelee vastaanottokeskuksen perustamista maaseudulle ja sen vaikutuksia paikallisyhteisöihin.
Sen mukaan paikalliset yhteisöt muuttuvat ja sopeutuvat jatkuvasti uusiin tilanteisiin. Niin myös vastaanottokeskus toi uuden kerrostuman kauhavalaiseen identiteettiin.
Vastaanottokeskus herätti pelkoa ja toivoa
Kauhavalle perustettiin vastaanottokeskus vuonna 2015 pakolaiskriisin vyöryessä Eurooppaan ja Suomeen.
Osa kauhavalaisista koki vastaanottokeskuksen uhkana ja vastusti sitä näkyvästi muun muassa mielenosoituksissa.
Osa taas näki tilanteessa mahdollisuuden auttamiselle, solidaarisuudelle ja uudenlaiselle ajalle.
Tästä kaikesta syntyi yhteisöllisyyttä, joka rakentui jaettujen kokemusten varaan.
– Puukkopitäjään ja lentosotakouluun nojaavaa paikallisidentiteettiä ja mielikuvaa yhteisöllisyydestä piti muuttaa hyväksymään moninaisuutta ja erilaisia ihmisiä Kauhavalle, toteaa yhteiskuntatieteiden tohtori Mira Välimaa.
Välimaan mukaan paikkakuntaa ravistellut muutos oli hyvästä.
– Säröt tekivät näkyväksi sen, että joskus muutos vaatii sitä, että ajan saatossa syntynyt yhteisöllisyys joutuu vähän hajoamaan, ennen kuin siitä pystyy muodostumaan jotain uutta. Näin tapahtui Kauhavalla.
Yhteisö mukaan alusta asti
Tilanne Suomessa oli täysin poikkeuksellinen 10 vuotta sitten: silloin ympäri maata perustettiin pikavauhdilla kymmeniä vastaanottokeskuksia, joihin kymmenettuhannet turvapaikanhakijat voitiin majoittaa.
Mira Välimaan mukaan silloisista tapahtumista voidaan ottaa oppia tulevaisuuteen – oli kyse sitten vastaanottokeskuksesta tai sosiaalilaitoksesta.
– Päätöksenteon pitää olla avointa ja tiedotuksen riittävää. Olisi hyvä miettiä, pitäisikö paikallista yhteisöä tukea vaikka yhteisösosiaalityön keinoin. Turhien huolenaiheiden purkaminen olisi tärkeä asia.