Ylen hankkimat uudet satelliittikuvat näyttävät, miten Venäjä on viime talvena aloittanut laajan rakennusurakan suljetussa sotilaskaupungissa Lapin korkeudella.
Kantalahden kaupunkiin kuuluvassa Luptše-Savinon varuskunnassa on tehty suuria maansiirtotöitä ja sinne on pystytetty useita uusia rakennuksia.
Murmanskin aluehallinnon mukaan meneillään on sotilaskaupungin rakentaminen uudelle tykistöprikaatille ja sen työntekijöille.
Lisäksi Venäjä on sijoittamassa paikalle ainakin osan pioneeriprikaatista. Viime vuosina samaa aluetta on käytetty vain varastona.
Luptše-Savinon varuskunnan rakennustöistä ei ole aiemmin kerrottu Venäjän ulkopuolella.
Ylen hankkimissa satelliittikuvissa näkyy muutoksia myös Venäjän sotilaskohteissa Karjalan kannaksella. Uutta kalustoa on erityisesti Sapjornojen varuskunnassa entisen Sakkolan kunnan alueella.
Lisäksi Venäjä on jatkanut varustautumista Karjalan tasavallan suurimmassa kaupungissa Petroskoissa.
Tässä jutussa näytämme tärkeimmät muutokset, jotka ovat tapahtuneet näissä kolmessa sotilaskohteessa viime talvena.
Vasta nyt Venäjä pystyy vahvistamaan itärajan joukkoja
Venäjällä on kaksi syytä aktivoida sotilaallista toimintaa Suomen lähellä. Ensimmäinen ja kiireellisempi syy on kouluttaa sotilaita ja huoltaa vanhaa kalustoa Ukrainan sotaan.
Siitä kertovat etenkin Ylen aikaisemmat satelliittikuviin perustuvat löydöt, kuten Alakurtin varuskunnan tyhjentyminen, kalustohallien rakentaminen Alakurttiin ja Petroskoihin sekä suuren telttaleirin pystyttäminen Karjalan kannakselle.
Sen sijaan Ylen hankkimat uudet satelliittikuvat Luptše-Savinosta ovat osoitus uudesta ja erilaisesta kehityksestä: Venäjän pyrkimyksenä on vahvistaa joukkojaan pysyvästi nimenomaan Suomen-vastaisella rajalla.
Siitä todistaa sotilasasiantuntijan mukaan rakennushankkeen suuruus.
– Mikäli joukot olisi pelkästään tarkoitus lähettää Ukrainaan, niin ei tuollaista infraa tietenkään siellä tarvittaisi, sanoo satelliittikuvia Ylelle analysoinut Marko Eklund.
Majuri evp. Eklund on työskennellyt pitkään Suomen sotilastiedustelussa ja seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuoden ajan.
Kantalahti on strategisesti Kuolan niemimaan kainalossa
Eklundin mukaan Luptše-Savinon kahteen prikaatiin tulee yhteensä arviolta hiukan yli 2 000 sotilasta.
Luptše-Savinon varuskunta sijaitsee Kantalahden kaupungin luoteisosassa, noin 110 kilometrin päässä Suomen rajalta.
Kantalahti on liikenteen solmukohta Vienanmeren pohjukassa. Luptše-Savino on kuitenkin niin sanottu suljettu hallintoalue, sotilaskaupunki, jonne pääsee vain erityisluvalla.
Ylen hankkimissa satelliittikuvissa näkyy, että 1,4 kilometrin pituisella alueella on kaadettu metsää ja tehty maansiirtotöitä. Jo aiemmin alueelta oli purettu vanhoja rakennuksia.
Uudet rakennukset ovat nousseet viime talven kuluessa.
Tämä osa varuskuntaa tunnetaan nimellä Luptše-Savino-2. Alue, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on merkitty satelliittikuviin keltaisella katkoviivalla. Näet muutoksen, kun liu'utat kuvaa:
Luptše-Savinon varuskunnassa oli ilmatorjuntaohjusjoukkoja 2000-luvun alkuun asti, mutta viime vuodet se on ollut pioneerijoukkojen varastona.
Rakennussuunnitelman mukaan alueelle pitäisi valmistua vielä kymmenkunta uudisrakennusta, joista ei tuoreimmassa satelliittikuvassa näy vielä edes perustuksia.
Marko Eklund huomauttaa, että alueen strateginen merkitys Venäjälle on ilmiselvä. Juuri Kantalahden kohdalla Venäjän alue on kapea, eikä Suomen rajalta ole pitkä matka Vienanmerelle. Venäjän kuvitelmissa se on riski.
– Mikäli kapeikko jossain tilanteessa menetettäisiin, katkeaisi Kuolan niemimaan ja Pohjoisen ydinaselaivaston maayhteys Venäjään, Eklund sanoo.
Ylen hankkimissa kuvissa näkyy myös, miten varuskunnan kaakkoiskulmassa sijaitsevalle Luptše-Savino-1-nimiselle alueelle on tuotu viime talven aikana paljon ajoneuvokalustoa.
– Kuvassa näyttäisi olevan ainakin kuorma-autorivistöjä, Eklund sanoo.
Murmanskin alueen kuvernööri Andrei Tšibis on kertonut, että varuskunnan rakennustyöt ovat osa hanketta, jolla kohennetaan suljettuja sotilaskaupunkeja vuosina 2024–2026.
Kaikkiaan Murmanskin alueen sotilaskaupunkien remontoimiseen on varattu 42 miljardia ruplaa eli noin 460 miljoonaa euroa. Hankkeesta uutisoitiin venäläismediassa yleisellä tasolla viime syksynä, jolloin Ylekin kertoi asiasta.
Esimerkiksi Suomen rajan lähellä sijaitsevaan Alakurttiin on määrä rakentaa tänä vuonna sekä uusi koulu että kulttuuritalo.
– Ammattisotilaille tarvitaan palveluita. Keskelle korpea on hankala värvätä perheitä, Eklund sanoo.
Murmanskin aluehallinto on kertonut, että uudisrakentamisen lisäksi Luptše-Savinossa on peruskorjattu kaksi asuinkäytössä ollutta, 1970-luvun alun neuvostoaikaista kerrostaloa. Samoin seitsemän tyhjilleen jätettyä kerrostaloa on korjattu asumiskuntoon.
Karjalan kannaksella näkyy uutta sotilaskalustoa
Ylen hankkimissa satelliittikuvissa näkyy muutoksia myös Karjalan kannaksella Sapjornojen varuskunnassa, joka sijaitsee noin 70 kilometrin päässä Suomen rajasta.
Sapjornojen neuvostoaikaisessa varuskunnassa on ollut viime vuosina vain pienimuotoista toimintaa. Sitä käyttäneessä suojelurykmentissä on Eklundin arvion mukaan ollut noin 500 sotilasta.
Näissä kuvissa näkyy, miten Sapjornojen varuskuntaan on raivattu linja, Eklundin mukaan todennäköisesti kaasuputkea varten.
Samaan aikaan Sapjornojeen on saapunut sotilaskalustoa.
Muutos on tapahtunut viime marraskuun jälkeen. Viimetalviset satelliittikuvat alueesta ovat kuitenkin niin heikkolaatuisia, että vertailukohdaksi on valittu vanhempi kuva.
Tässä kuvaparissa näkyy Sapjornojen laidalla oleva kenttä, jossa säilytetään ajoneuvokalustoa. Se on täyttynyt pääosin viime talven aikana.
Eklundin mukaan Sapjornojen kaluston monimuotoisuus viittaa pioneerijoukkoihin. Hänen mukaansa suurimmat ajoneuvot voisivat olla ponttoonisiltoja.
– Se on vähän kuin rakentajan konevuokraamo, jossa on hyvin monenlaisia laitteita, Eklund sanoo kuvasta.
Sapjornojen kehitys voi liittyä suurempaan Kamenkan eli Kaukjärven varuskuntaan, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Sapjornojesta lounaaseen.
Venäjä on vahvistamassa Kamenkan moottoroitua jalkaväkiprikaatia divisioonaksi. Venäläisessä prikaatissa on noin 4 000 sotilasta ja divisioonassa tyypillisesti hiukan alle 10 000.
– Koska joukkojen määrä Kamenkassa kasvaa, toisen varuskunnan käyttöönotto voi olla tarpeen. Se toinen voisi olla juuri Sapjornoje, koska siellä on vanhaa sotilasinfraa ja hyvät harjoitusalueet, Eklund arvioi.
Venäjä on perustamassa Karjalaan armeijakuntaa
Osana Suomen lähialueiden joukkojen vahvistamista Venäjä on perustamassa Karjalan tasavaltaan täysin uutta 44. armeijakuntaa. Käytännössä se tarkoittaa noin 15 000:ta sotilasta lisää itärajan taakse.
Armeijakunnan kalustosta huomattava osa tulee luultavasti Petroskoin suurelta kalustovarikolta, koska siellä sitä on eniten saatavilla. Yle on analysoinut satelliittikuvia varikolta vuodesta 2022 lähtien.
Sinne on säilötty vanhoja Neuvostoliiton aikaisia panssariajoneuvoja, tykkejä, kuorma-autoja ja muuta erikoiskalustoa. Varikon halleissa on todennäköisesti kunnostettu kalustoa, joka on sen jälkeen lähetetty rautateitse tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Tuoreimmissa satelliittikuvissa näkyy, että kaluston määrä on kääntynyt uudestaan nousuun. Varikolle on myös valmistunut neljäs uusi kalustohalli.
Kuvaparissa näkyvät uusimpien kalustohallien sijainnit sekä paikat, missä kaluston määrä on erityisesti kasvanut.
Lisäksi Petroskoihin on Karjalan tasavallan hallinnon mukaan perustettu rautatiejoukkojen prikaati, josta on valmiina esikunta ja yksi pataljoona eli muutamia satoja sotilaita.
Keväällä paikallisjulkaisu kertoi, että kaupungissa on myös sekalentodivisioonan esikunta. Sieltä johdetaan muun muassa Petroskoin lähellä Besovetsin kentällä olevaa lentotukikohtaa.
Kummastakaan esikunnasta ei ole kerrottu mediassa Venäjän ulkopuolella. Esikuntien perustaminen Petroskoihin tarkoittaa, että joukkojen toimintaa johdetaan yhä lähempänä Suomen rajaa.
Moninkertainen määrä panssarivaunuja Suomen lähelle
Venäjä perustelee varustautumistaan Suomen rajan lähellä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä.
Viime vuonna Venäjä perusti uudelleen Leningradin sotilaspiirin Suomen vastaisen rajan taakse.
Joukkojen vahvistaminen näkyy uuden armeijakunnan perustamisen lisäksi siinä, että Pietarin alueen prikaatit muutetaan divisiooniksi, eli niiden miesvahvuus kaksin- tai kolminkertaistuu.
Ennen täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan Venäjällä oli nykyisen Leningradin sotilaspiirin alueella aseissa noin 30 000 sotilasta, mutta suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa jopa lähes 100 000, Marko Eklund arvioi.
Eklundin mukaan Suomen lähialueille sijoitetuilla joukoilla oli käytössään alle sata taistelupanssarivaunua ennen Ukrainan sodan alkamista. Ennen pitkää niiden määrä moninkertaistuu, jos Venäjä toteuttaa suunnitelmansa täysimääräisesti.
Muutokset ovat sikäli merkittäviä, että nyt Venäjällä on vihdoin kyky käydä täysimittaista maasotaa Ukrainaa vastaan ja samaan aikaan lisätä maavoimien miesvahvuutta ja aseistusta Suomen vastaisella rajalla.
Videolla Marko Eklund arvioi Venäjän kasvavien joukkojen uhkaa Suomelle.