Perussuomalaisten luottamus uutisiin horjuu – tutkija: ”Kokevat, ettei media puhu heidän äänellään”

Suomalaiset ovat uutiskansaa, jolla on vahva luottamus uutisiin. Tämä selviää tuoreesta useassa maassa tehdystä kyselytutkimuksesta.

Yle Uutiset Sunnuntai -ohjelman kenraaliharjoitus.
Tutkimukseen osallistui 2000 suomalaista. Kuvassa Yle Uutiset sunnuntai -ohjelman juontajat Anna Lehmusvesi ja Ilkka Lahti. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Suomalaisten vahva luottamus uutisiin ilmenee tämänvuotisesta Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kyselytutkimuksesta.

Aikuisväestöstä 75 prosenttia kertoo luottavansa useimpiin seuraamiinsa uutisiin. Tutkijan mukaan siihen löytyy useita syitä.

– Meillä on tietynlainen tasa-arvoisuuden ja hyvinvointivaltion perinne. Kaikille on peruskoulu, ja ihmiset menevät samassa kyydissä lapsesta alkaen, Suomen maaraportista vastannut Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen sanoo.

Hyvätuloiset ja koulutetut luottavat uutisiin

Digital News Report -tutkimus vertaa uutisten käyttöä 48 maassa. Jokaisessa kyselyyn osallistui 2 000 vastaajaa.

Suomessa luottamus uutisiin on ollut tutkimuksen koko mittaushistorian ajan yleisempää kuin muissa maissa.

Esa Reunasen mukaan epäluulon kulttuuri ei ole Suomessa yhtä vahvaa kuin muualla.

– Media ei ole ainoa, mihin luotetaan. Suomalaiset luottavat myös poliisiin ja viranomaisiin sekä ihmiset toisiinsa.

Suhtautuminen kuitenkin vaihtelee eri väestöryhmien keskuudessa. Naiset luottavat uutisiin hieman miehiä yleisemmin ja nuoret ikääntyneitä vähemmän.

Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut puolestaan luottavat uutisiin yleisemmin kuin pienituloiset ja matalammin koulutetut.

Reunanen toteaa, että huono-osaiset kokevat, etteivät he voi vaikuttaa asioihin yhtä helposti kuin paremmin toimeentulevat ihmiset. He eivät välttämättä tunne kuuluvansa yhteisöön samalla tavalla kuin muut.

Perussuomalaisten usko uutisiin horjuu

Tutkimuksen mukaan myös ero vasemmiston ja oikeiston suhtautumisessa uutisiin on kasvanut.

Poliittisesti oikeistolaisesti asennoituvissa uutisiin luottavien osuus on pienempi kuin lähemmäs vasemmistoa tai poliittista keskustaa itsensä sijoittavilla.

Vähiten uutisiin luottavat perussuomalaiset.

– Perussuomalaiset kokevat, että suomalainen uutismedia ei puhu heidän äänellään, tutkija Esa Reunanen sanoo.

– He ovat aktiivisesti tuoneet esille, ettei suomalainen uutismedia ilmaise reilusti heidän arvomaailmaansa, vaan heitä pidetään pahiksina. Sen sijaan markkinoidaan heille vierasta liberaalia maailmankuvaa.

Nuoret etsivät uutiset somesta

Mies selailee kännykkäänsä istuessaan kirjastossa.
Noin neljännes 18–34-vuotiaista suomalaisista ilmoittaa sosiaalisen median olevan heidän ensisijainen uutislähteensä. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Suomessa uutisista kiinnostuneiden osuus on suurempi kuin useimmissa muissa vertailun maissa.

Yli puolet suomalaisista (63 %) on uutisista erittäin tai varsin kiinnostuneita. Uutiset kiinnostavat miehiä (71 %) yleisemmin kuin naisia (56 %).

Eniten Esa Reunanen yllättyi siitä, etteivät uutiset kiinnosta nuoria naisia.

– Yllättävän paljon oli heitä, jotka eivät seuraa uutismediaa. Nuoret miehet seuraavat uutisia aktiivisemmin kuin nuoret naiset.

Reunanen miettii, että syy voi liittyä perinteisiin sukupuolirooleihin.

– Kun mennään vuosikymmeniä taaksepäin, miehet puhuivat politiikkaa ja naiset olivat sivussa. Onko nyt niin, että historian kello on kääntynyt siihen suuntaan, Reunanen pohtii.

Nuorten suosima uutislähde on sosiaalinen media.

Tutkimuksen mukaan sosiaalinen media on yleistynyt kymmenessä vuodessa nuorten aikuisten pääasiallisena uutislähteenä kymmenestä prosentista 26 prosenttiin.

Toiveena faktaa, vähemmän huhuja

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten uutismediat voisivat lisätä vastaajien luottamusta uutisiin.

Reilu neljännes vastanneista uskoo, että faktantarkastus ja huhujen välttäminen lisäävät luottamusta.

Siitä huolimatta, että etenkin nuoret suosivat sosiaalista mediaa, suomalaisten mielestä väärää ja harhaanjohtavaa tietoa tarjoavat eniten TikTok (66 %), X (55 %) ja Facebook (53 %).

Noin viidennes vastanneista haluaa uutisista puolueettomampia, ja saman verran kannattaa läpinäkyvyyden lisäämistä.

Väsymystä sotauutisiin

Tyttö kumartuneena paareilla.
Tutkimuksessa todetaan, että maailman huolestuttava tila voi myös johtaa uutisten välttelyyn. Kuva on otettu Gazassa kesäkuussa tänä vuonna. Kuva: Omar Al-Qattaa / AFP

Tutkimus osoitti, että osa suomalaisista on väsynyt sotauutisiin ja siksi välttelee niiden seuraamista.

Suomalaisista 27 prosenttia kertoo välttelevänsä uutisia vähintään toisinaan.

Syynä on uutisten negatiivinen vaikutus mielialaan sekä sotien ja konfliktien liiallinen käsittely.

Digital News Report -tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Tänä vuonna tutkimus tehtiin tammi-helmikuussa verkkokyselynä.

Koko raportti on luettavissa täältä: Uutismedia verkossa 2025