Korkeakoulujen varasijakäytännöt hämmentävät hakijoita.
Vantaalainen Noora Lilja on tänä keväänä hakenut toista kertaa elämässään korkeakouluun.
Hän innostui huomatessaan olevansa ensimmäisellä varasijalla Metropolian media ja elokuva -opintolinjalle.
Pian Liljalle kuitenkin valkeni, ettei tilanne ole niin hyvä kuin Opintopolun tieto antaa ymmärtää.
Syynä ovat korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöt.
Metropolian hakijapalveluista kerrottiin Liljalle, että mikäli oppilaitokseen hyväksytty ensikertalainen hakija ei ota opiskelupaikkaa vastaan, se menee jonossa seuraavalle ensikertalaiselle hakijalle.
– Se tuli minulle yllätyksenä, Lilja kertoo.
Liljan haaveilemalle linjalle on hyväksytty kaikkiaan neljä ei-ensikertalaista. Käytännössä jonkun heistä pitäisi luopua paikastaan, jotta Lilja saisi paikan.
Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on erilaiset jonot
Opetushallitus perustelee varasijakäytäntöä ensikertalaiskiintiöllä.
Erityisasiantuntija Topias Kähärän mukaan kuhunkin hakukohteeseen valitaan aina ennalta määritelty määrä ensikertalaisia.
– Ensikertalaisella voi siis olla matalammat pisteet, kuin ei-ensikertalaisella, joka on jäänyt varasijalle. Tämä johtuu siitä, että ensikertalaiskiintiö tulee aina täyttää.
Kähärän mukaan tietoa varasijakäytännöistä löytyy Opintopolusta ja korkeakoulujen verkkosivuilta, mutta materiaalia on paljon.
– Onhan se iso kokonaisuus, ja kaikkia valintoihin liittyviä asioita ei välttämättä heti löydy, Kähärä myöntää.
Yliopistoissa kiintiöt on toteutettu siten, että hakijat ovat erillisissä jonoissa. Toisessa jonossa ovat vain ensikertalaiset, toisessa kaikki.
Esimerkiksi Tampereen yliopiston hakijapalveluista kerrotaan, että hakija näkee Opintopolusta valintajonokohtaisen varasijansa.
Metropoliassa ja muissakin ammattikorkeakouluissa on pääsääntöisesti kaikille hakijoille yksi jono. Sen sisällä on määritelty aloituspaikkojen määrä ensikertalaisten hakijaryhmälle.
Noora Liljan mielestä Opintopolussa näkyvä tieto varasijasta on harhaanjohtava. Videolla hän avaa ajatuksiaan käytännöstä.
Väärä valinta johti työuupumukseen
27-vuotias Lilja on valmistunut matkailualan restonomiksi. Hän kuitenkin huomasi jo opiskeluaikana, ettei ala tuntunut omalta.
– Sellainen luova puoli, mikä minussa on aina ollut, ei päässyt siellä valloilleen, Lilja kertoo.
Raskas asiakaspalvelutyö johti työuupumukseen ja masennukseen. Yle on nähnyt Liljan terveydentilaan liittyviä asiakirjoja, joista tilanne käy ilmi.
Lilja kertoo saaneensa työterveydestä ja uraohjaajalta kehotuksia kouluttautua uudelleen luovalle alalle.
Alanvaihto on kuitenkin vaikeaa, sillä suurin osa paikoista menee ensimmäistä kertaa hakeville.
– Ajattelen, että ensikertalaiskiintiöt ovat ihan okei, jotta jokaisella halukkaalla on mahdollisuus kouluttautua, mutta mielestäni ne ovat paisuneet ylisuuriksi.
Liian suuret kiintiöt
Lilja haluaisi päästä opiskelemaan media-alaa, joka oli alun perin hänen unelmatyönsä.
– Hain Metropoliaan myös kahdeksan vuotta sitten. Kun en päässyt, menin sitten varavaihtoehtoon. Ei olisi kannattanut.
Yle uutisoi vuonna 2023, että yhä useampi jättää opiskelupaikan vastaanottamatta väärän alan pelossa.
Noora Liljan mielestä ensikertalaiskiintiöissä ongelmana on se, että ensikertalaisen aseman menettää pelkästään opiskelupaikan vastaanottamalla.
– Se on yksi napin painallus Opintopolussa, kun menetät ensikertalaisuuden. Mielestäni se on todella ongelmallista.
Somessa Lilja on saanut kommentteja, joissa kritisoidaan hänen uudelleenkouluttautumistaan. Kommentoijien mielestä se on verorahojen tuhlausta.
– Olisiko se sitten parempi, että olisin koko loppuelämäni työtön tai työkyvyttömyyseläkkeellä?