Suomen seiväshyppytähti Wilma Murto kertoi maanantaina Instagramissa kurjan uutisen.
Hän oli ajatellut, että voisi tässä vaiheessa kesää kertoa aikatauluja ensimmäisistä kilpailuistaan. Sen sijaan hän julkaisi sairaalakuvia.
– Muutama viikko sitten polveeni alkoi sattua ja se turposi hyppytreenien jälkeen. Nivelkierukassa näkyi uusi repeämä magneettikuvissa. Eri vaihtoehtojen hyvien ja huonojen puolien arvioinnin jälkeen leikkaus oli viisain vaihtoehto, Murto kirjoitti.
– Kilpailusuunnitelmat muuttuivat leikkaukseksi ja kuntoutukseksi, mutta se ei ole mitään, mistä emme voisi selvitä.
Tällaisia kierukkavammat ovat
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomo Karila on toiminut muun muassa Suomen olympiajoukkueen lääkärinä ja Suomen painiliiton puheenjohtajana.
Hän kertoo nyt yleisellä tasolla, mistä kierukkavammoissa on kyse.
Ensinnäkin riippuu paljon siitä, onko polven kierukassa ollut aiempaa vammaa.
Leikkaushoidossa on käytännössä kaksi erityyppistä vaihtoehtoa.
– Kierukkaa voidaan korjata eli ikään kuin ommella niin, että se kasvaa yhtenäiseksi. Silloin kierukkaa ei poisteta, vaan korjataan.
Tämä kuitenkin edellyttää, että kierukkakudos on sellaista, joka pystyy parantumaan. Repeämän pitää olla kohdassa, josta löytyy verenkiertoa, joka on parantumisen edellytys.
Jos repeämässä ei ole paranemispotentiaalia, silloin rikkinäinen osa kierukasta voidaan ottaa pois. Tähän ei kuitenkaan lähdetä nykypäivänä kevyin perustein.
– Kierukkakudos on hirmu tärkeä polven toiminnalle ja ennen kaikkea polven säilymiselle hyvänä. Kierukan merkitys on oivallettu viimeisen 10–15 vuoden aikana.
Nivelkierukka on rustoa, joka toimii iskunvaimentajana reisi- ja sääriluun välissä. Sen vamma syntyy tyypillisesti polven kiertoliikkeessä polven ollessa kuormitettuna, kertoo Terveyskirjasto, jonka mukaan yleisimmät kierukkavammat hoituvat kipulääkkeellä ja fysioterapialla.
Jos kierukasta on poistettu vain jokin irrallinen ”kieleke” tai ”lerpake”, puhutaan kierukan siistimisestä, Karila avaa.
– Siitä toipuminen on käytännössä kahden ja neljän viikon välillä nuorilla ihmisillä. Voi mennä kuuteenkin viikkoon, mutta voi mennä kahdessa. Jos on vain putsaus, koko kausi ei ole paketissa.
Jos repeämä on alueella, jolta löytyy verenkiertoa ja kierukkaa halutaan säilyttää, tauko on pidempi. Tällöin polvelle pitää antaa rauhaa toipua.
– Siitä kilpaurheilutauko on nelisen kuukautta, jopa puoli vuotta.
Kierukkaoperaatiosta toipuminen on siis täysin siitä riippuvaista, millainen vamma on ollut ja mitä sille on lähdetty tekemään.
– Toki kuntoutus alkaa saman tien, mutta kisaaminen on asia erikseen.
Isoja päätöksiä
Yleisellä tasolla ajatellen urheilijat ovat monesti tiukkojen päätösten edessä.
Kun kierukka korjataan ommellen tai siihen tarkoitetuilla laitteilla, toipumisaika on huomattavasti pidempi kuin vain poistamalla rikkinäinen osa.
– Näissä tilanteissahan joudutaan käymään keskustelua urheilijan kanssa ja miettimään, että huippu-urheilijallakin on tulevaisuus. Ja toivottavasti sellainen tulevaisuus, ettei polvi lähde kulumaan liian aikaisin.
– Jos on kiire radalle, helposti sanotaan, että ”joo, otetaan kierukka pois”. Ja pam. On hirveä riski, että se lähtee kulumaan ja tulee nivelrikko ennenaikaisesti. Urheilijan kanssa on oltava realistinen, että kyllä elämää on viidenkympin jälkeenkin.
Näihin päätöksiin vaikuttaa nyky-ymmärrys kierukan säilyttämisen tärkeydestä. Kierukan korjaaminen leikkauksella ei vielä tarkoita parantumista, vaan sen jälkeen täytyy odottaa, että kudos kasvaa kiinni – korjaa itse itsensä.
– Nuorella ihmisellä otetaan jopa riski, että katsotaan, josko se parantuisi. Yritetään sitä. Joskus joudutaan sitten huomaamaan, ettei se ole kasvanut kiinni ja joudutaan se poistamaan.
MM-kisavuosi
Käynnissä on MM-kisavuosi, mutta MM-kisat järjestetään poikkeuksellisen myöhäisenä ajankohtana, Japanissa 13.–21. syyskuuta.
Suomen urheiluliiton (SUL) huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen ei ota kantaa Wilma Murron tilanteeseen.
– En lähde spekuloimaan tai avaamaan terveystietoja. Wilma on sen itse tiedottanut, mitä haluaa tässä vaiheessa sanoa. Katsoo sitten itse kuntoutuksen edetessä, kuinka paljon asiaa avaa ja miten tilanne etenee.
Rajua aikaa
Wilma Murrolla on seiväshypyn naisten Suomen ennätys 485. Hän on lajin Euroopan mestari ulkoradoilta ja hallista sekä ulkoratojen MM-pronssimitalisti.
Viime aikoina Murtoa on koeteltu. Viime kaudella loukkaantumiset pilasivat Glasgow'n MM-hallit sekä kesän EM-kisat ja lähtökohdat olympialaisiin, joissa Murto silti taisteli kuudenneksi.
Maaliskuussa 2023 Murto kertoi, että vuodenvaihteessa psykiatri oli määrännyt hänet sairauslomalle. Hallikausi peruuntui.
– Tämä on ollut urheilu-urani haastavin vuosi. Olen ylpeä, miten selvisin siitä myllystä, mutta siinä oli psyykkistä ja fyysistä kuormaa runsaasti. Sille rutistukselle on tullut myös hintalappu, Murto sanoi tuolloin.
Huhtikuussa puolestaan kerrottiin, että Murron ja hänen pitkäaikaisen valmentajansa Jarno Koivusen yhteistyö on päättynyt.
Murron uudesta henkilökohtaisesta valmentajasta ei ole vielä tietoa, mutta harjoittelun pariin hän ehti palata ennen uusinta takaiskua.
– Valmennukseen ja valmentautumiseen on löytynyt kevään aikana uudet raamit ja siitä kerrotaan lisää sitten, kun katsotaan tarpeelliseksi. Jos urheilu jotain vaatii, se vaatii paloa sisälle ja tukea ympärille. Ja niitä kyllä löytyy, Murto päivitti kuulumisiaan toukokuun lopulla.
Päivitys 16.6.2025 klo 19.10: Vaihdettu jutun pääkuva.