Eduskunta käsitteli maanantaina Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Varsinainen äänestys asiasta on edessä torstain täysistunnossa.
Salissa kuultiin enimmäkseen sopimuksesta irtautumista kannattavia puheenvuoroja, joissa monissa kyseenalaistettiin vuonna 2012 tehdyn sopimuksen tarpeellisuus.
Venäjän hyökkäyssodan opit olivat kansanedustajilla päällimmäisenä mielessä: jalkaväen massakäyttöä vastaan henkilömiinoja pidettiin erinomaisena asejärjestelmänä.
Myös Suomen asema Nato-maana, jolla on pisin, yli 1300 kilometrin maaraja Venäjän kanssa, toistui monessa puheenvuorossa.
Uudelleenkäynnistyvän miinatuotannon myynti Ottawan sopimuksesta irtautuneisiin Nato-maihin kuten Viroon, Latviaan ja Liettuaan sen sijaan herätti kysymyksiä.
Kritiikkiä oppositiosta
Kriittisiä näkemyksiä kuultiiin erityisesti oppositiopuolue vasemmiston riveistä.
Ulkoasianvaliokunnan mietintöön eriävän mielipiteen jättänyt vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo piti irtautumisprosessia liian kiireisesti hoidettuna, eikä se hänen mukaansa kunnioittanut parlamentarismin henkeä. Erityisen huolestuttavana Honkasalo piti Suomen mahdollisuutta myydä jalkaväkimiinoja Nato-liittolaisille.
– Tämä on minusta aivan käsittämätön lisäys koko prosessissa, että Suomi lähtisi omilla toimillaan vielä lisäämään maamiinojen määrää maailmassa, Honkasalo sanoi.
Suurimman oppositiopuolue SDP:n Nasima Razmyar ymmärsi puheenvuorossaan Venäjän hyökkäyssodan takia muuttuneen turvallisuustilanteen, jolla voidaan irtautumista perustella. Hän kuitenkin totesi, ettei kansainvälisistä sopimuksista irtautuminen voi millään tavalla olla ilon aihe.
– Jokainen täällä kyllä ymmärtää Suomen puolustuksen merkitystä, jokainen puolustaa Suomea. Mutta samanaikaisesti olemme myös velvollisia sille, että kansainväliset sopimukset eivät tässä maailmanajassa menettäisi merkitystään, Razmyar sanoi.
SDP:n eduskuntaryhmä kannattaa sopimuksesta irtautumista. STT:n tietojen mukaan useampi ryhmän edustaja haki kuitenkin poikkeuslupaa äänestää esitystä vastaan, mutta ryhmä ei sitä heille myöntänyt. Salissa kuultiin SDP:n riveistä kriittisiäkin äänenpainoja.
Myös oppositiopuolue vihreiden riveistä asia sai sekä kannatusta että vastustusta.
Puolustusministeri ei pidä vientiä isona kysymyksenä
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvosti täysistuntosalin kaikilta laidoilta tullutta vahvaa tukea ”kuten maanpuolustuksellisissa asioissa kuuluukin”. Irtautumisprosessin valmisteluun kohdistuvan arvostelun Häkkänen torjui ja totesi, että kyse on kokonaisarviosta eikä yksittäisten hallinnonalojen erityisehdoista.
Kotimainen miinatuotanto voi Häkkäsen mukaan alkaa heti joko teollisuudessa tai puolustusvoimissa, kun Ottawan sopimuksen puolen vuoden irtisanomisaika on umpeutunut.
Häkkänen ei halua sulkea ulos yhteistyötä miinoja tarvitsevien Nato-maiden kanssa. Puolustusministeri ei pitänyt mahdollista miinavientiä isona kysymyksenä.
– En usko, että tämä on mikään merkittävä kysymys ollenkaan, hän sanoi.
Häkkänen korosti ulkoasianvaliokunnan lausumaa, jonka mukaan Suomi on vahvasti jatkossakin mukana humanitaarisessa miinoittamisessa.
Esimerkiksi suomalaisten rauhanturvaajien mainetta on Häkkäsen mukaan lisännyt se, että suomalaiset asevelvolliset koulutetaan toimimaan miinojen kanssa, ja he osaavat myös raivata niitä.
Häkkänen lupasi, että liittolaiset pääsevät Suomen maailmanluokkaa olevaan miinaosaajien koulutukseen.