Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähti viime yönä Suomen aikaa etuajassa Kanadassa järjestetystä G7-kokouksesta.
Trump julkaisi paluulennollaan Washingtoniin someviestin, jossa hän kiisti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin väitteen, että Trump olisi lähtenyt kokouksesta välittääkseen Israelin ja Iranin välille aselepoa.
– Väärin! Hänellä ei ole mitään käsitystä siitä, miksi lähdin takaisin Washingtoniin, mutta sillä ei ole tekemistä aselevon kanssa. Kyse on paljon suuremmasta asiasta, Trump jyrisi viestissään.
Aiemmin maanantaina Trump kehotti kaikkia evakuoitumaan Teheranista.
Bunkkerinmurskauspommi vai diplomaattinen ratkaisu?
Lähtiessään G7 kokouksesta Trump sanoi:
– Heti kun lähden täältä, teemme jotakin.
Mitä se jotakin on, on vielä epäselvää.
Tiistain viestit olivat kuitenkin uhkaavia. Trump saattaa olla jo päättänyt Yhdysvaltain iskusta Iraniin tai sitten hän yrittää pakottaa Iranin neuvottelutulokseen uhkailemalla.
Katso videolta, miten Trump kommentoi Iranin tilannetta:
Todennäköisesti Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvostossa käydään tänään tiistaina asiasta kovaa vääntöä.
Trump on Israelin ja Iranin välisen iskujen vaihdon alkamisen jälkeen sanonut toistuvasti, että uskoo Iranin olevan valmis sopimukseen sen ydinohjelmasta.
Aiemmin hän puhui siitä, että Trumpin erikoislähettiläs Steve Witkoff tai jopa varapresidentti J. D. Vance tapaisi tällä viikolla Iranin edustajia.
Israel väittää Iranin olevan lähellä ydinpommia, mutta ei ole esittänyt konkreettisia todisteita väitteensä tueksi. Yhdysvaltain tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard päinvastoin sanoi maaliskuussa, että amerikkalaisten tiedustelutietojen mukaan Iran ei ole kehittämässä ydinasetta.
Trumpin hallinto on vaatinut Irania lopettamaan kokonaan ydinpolttoaineen rikastamisen. Iran ei ole siihen valmis.
Iran sanoo ydinohjelmansa olevan rauhanomainen, ja sen ydinpolttoaineiden rikastuslaitokset ovat syvällä maan alla.
Israel on iskenyt Natanzahin uraaninrikastamoon ja kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA arveli maanantaina iskujen aiheuttaneen siellä ongelmia, vaikka kokonaan laitosta ei ole tuhottu.
Mutta Iranilla on toinen ydinpolttoaineen valmistuslaitos, Fordo. Ja se on paljon syvemmällä maan alla. Iran on rakentanut myös Natanzin lähelle uutta laajennusta, hyvin syvälle.
Juuri Fordon laitos on keskiössä siinä, mitä Israel haluaisi USA:n tekevän.
Katso grafiikasta, miten syvällä maan alla Iranin tärkeimmät uraaninrikastamot sijaitsevat:
Fordo on niin syvällä maan alla, että ilmasta käsin sen tuhoaminen on hyvin vaikeaa. Käytännössä ilmasta käsin siihen kykenisi ainoastaan Yhdysvaltain valtava GBU-57 eli ”bunkkerinmurtajapommi”, jos sekään.
Yli 13 000 kiloa painava pommi on suunniteltu alun perin juuri Iranin ja Pohjois-Korean maanalaisten ydinlaitosten tuhoamiseen.
Sellaisen pystyy kuljettamaan ja pudottamaan vain Yhdysvaltain B-2 pommikone. Yhdysvallat ei ole koskaan pyynnöistä huolimatta suostunut myymään Israelille kyseistä pommia tai pommikonetta.
Jos Fordon laitos jää pystyyn, Iranin ydinohjelmaa ei pystytä tuhoamaan sotilaallisesti. Sotilasasiantuntijat arvioivat, että jopa GBU-57 pommeja pitäisi pudottaa peräkkäin useita samaan reikään, jotta laitos oikeasti tuhoutuisi.
Trumpin kannattajat eivät halua uutta Lähi-idän sotaa
Trumpin hallinnon sisällä on isoa erimielisyyttä, miten iskuihin Iraniin pitäisi suhtautua.
Osa hallinnosta haluaa tukea Israelia ja uskoo, että vain Yhdysvaltain omat iskut saavat Iranin taipumaan.
Monet Trumpin kiihkeät MAGA-tukijat vastustavat jyrkästi Yhdysvaltain sekaantumista uuteen Lähi-idän sotaan. Myös puolustusministeriön Pentagonissa on johtohenkilöitä, jotka katsovat Lähi-idän vievän turhaan huomiota Kiinasta, joka nähdään Yhdysvaltain suurimpana haastajana.
Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz sai toukokuussa potkut. Erääksi keskeiseksi syyksi Waltzin potkuihin on mainittu se, että hän oli käynyt Trumpin tietämättä neuvotteluja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun kanssa iskuista Iraniin.
Lehtitietojen mukaan Trump suuttui siitä, että Waltz näytti ajavan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa suuntaan, johon Trump ei halunnut sen menevän.
Viime kuukausina Trumpin ja Netanjahun suhteiden sanotaan kiristyneen. Trumpille Gazan aselevon raukeaminen maaliskuussa oli suuri pettymys.
Kun Trump teki toisen kautensa ensimmäisen isomman matkan Lähi-itään, hän teki selväksi, mitä hän Lähi-idästä haluaa: Hän hehkutti suuria kauppasopimuksia Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien kanssa, sen sijaan Israelin hän jätti matkallaan kokonaan väliin.
Israel ajaa avoimesti Iranin hallinnon kaatamista. Se taas tuo monille MAGA-republikaaneille mieleen presidentti George W. Bushin ajan. Trumpin hallinnon sisällä Irakin sotaan ja sitä seuranneeseen kaaokseen syypäänä pidettyjä Bushin kovan linjan miehiä halveksitaan syvästi.
Israelin hyökkäys Iraniin ei toki tullut Yhdysvalloille yllätyksenä, ainakin ennakkotieto iskuista heillä oli. Varmasti ainakin Iranin hallinnossa epäillään, että Israel toimii yhteisymmärryksessä Yhdysvaltain kanssa ja että edeltävät neuvottelut olivat vain harhautusta.
Trump tuskin on aidosti halukas ajautumaan uuteen, laajaan sotaan Lähi-idässä. Iranin ja Yhdysvaltain välinen avoin konflikti voisi ajaa alueen kaaokseen. Iran on heikentynyt, mutta se on silti edelleen Lähi-idän sotilaallinen suurvalta.
Israelin tukeminen on kuitenkin monille republikaaneille sananmukaisesti uskon asia ja siksi Trump haluaa olla Israelin ehdottomana tukijana.
Israelin hylkääminen ei ole Yhdysvalloille vaihtoehto. Netanjahu on vuosia halunnut Yhdysvaltojen iskevän Iraniin. Mitä pitempään konflikti jatkuu, sitä vaikeampia Yhdysvaltojen on pysyä sotilaallisesti sen ulkopuolella.
Yhdysvallat siirsi joukkojaan loppukeväästä pois alueelta, mutta viime päivinä uutta kalustoa on taas siirretty kohti Lähi-itää. Yhdysvaltain asevoimat ovat jo osallistuneet Israelin ilmapuolustukseen Iranin ohjuksia vastaan.
Todennäköisesti lähitunteina ja lähipäivinä Washingtonissa käydään kiihkeitä väittelyitä, mutta viime kädessä päätös on Trumpin. Ja sen päätöksen seuraukset voivat näkyä Lähi-idässä vuosikausia.