Lapin, Itä-Uudenmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueet joutuvat valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn.
Niin kutsutun tarkkailuluokan perusteena ovat hyvinvointialueiden huonot taloustilanteet. Kunkin kolmen hyvinvointialueen konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kahtena peräkkäisenä tilikautena. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen taloudellisia sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään.
Kysyimme hallitusneuvos Minna-Marja Jokiselta, mitä arviointimenettely käytännössä tarkoittaa. Hän työskentelee hyvinvointialueiden ohjausosastolla valtiovarainministeriössä.
Viedäänkö hyvinvointialueilta nyt päätäntävalta ja itsemääräämisoikeus?
Arviointimenettely luo vain tiettyjä rajoitteita päätöksentekoon, Jokinen kertoo. Hyvinvointialue ei saa tehdä omin päin sellaisia päätöksiä, jotka voisivat heikentää sen taloustilannetta entisestään.
– Hyvinvointialue voi itse päättää jatkossakin normaaleista, arkipäivän asioista. Emme ole nippeleiden perässä juoksemassa ja vahtimassa päätöksentekoa.
Kun arviointiryhmä on tehnyt toimenpideohjelman ja se on käsitelty aluevaltuustossa, on hyvinvointialueen noudatettava sitä.
Millä aikataululla arviointimenettely etenee?
Kun valtiovarainministeriö on allekirjoittanut päätökset arviointimenettelyistä, hyvinvointialueet valitsevat oman edustajansa arviointiryhmään. Jokisen mukaan hän voi olla esimerkiksi hyvinvointialuejohtaja.
Lisäksi jäseniä nimetään sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä. Puheenjohtajaksi asetetaan riippumaton asiantuntija. Tehtävään nimetään Jokisen mukaan henkilöitä, joilla on kokemusta vaativista tehtävistä, mutta ei virka- tai työsuhteen aiheuttamia jääviysongelmia.
Eläkkeellä oloa ei puheenjohtajalta sinänsä edellytetä, vaan varsinaisina kriteereinä ovat Jokisen mukaan kokemus ja riippumattomuus.
Arviointiryhmät aloittavat työnsä elokuussa.
– Ryhmä käy läpi sitä, millaisella ohjelmalla ja toimenpiteillä talous saataisiin tasapainottumaan ja samalla palvelut voidaan kuitenkin turvata.
Tavoitteena on saada ohjelmat valmiiksi ensi kesän kynnyksellä. Valmis ohjelma käsitellään aluevaltuustossa.
– Jos alue ei voi sitoutua ohjelmaan tai ohjelmaa ei ylipäätään saada aikaiseksi, voi valtiovarainministeriö joutua miettimään aluejakoselvitystä.
Kuinka ison kokoluokan asiasta puhutaan?
– Arviointimenettely on suuri ja vakava asia, mutta se ei ole paniikin aihe tai pelottava mörkö. Menettely on luotu sitä varten, että palvelut turvataan ja ne säilyvät jatkossakin.
Jokinen vakuuttaa, että hyvinvointialueiden henkilöstön tai asiakkaiden ei tarvitse pelätä jotain kamalaa tapahtuvan.
– Päätös arviointimenettelyn aloittamisesta on iso ministeriössäkin, eikä sitä aloiteta kevyin perustein. Kysymys on kuitenkin lähtökohtaisesti siitä, että hyvinvointialueille saadaan taattua työrauha.
Mitä seurauksia arviointimenettelyllä voi hyvinvointialueelle olla?
Hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen haluaa painottaa sitä, että hyvinvointialueita ei lähdetä suoraa päätä yhdistämään. Aluejakoselvitys on aina erikseen pohdittava ja päätettävä asia.
– Ensin kokeillaan toimenpideohjelmaa. Tavoitteena on saada alueiden negatiivinen talous korjaantumaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi palveluiden karsimista.
Muuten lopputulemaa on hänen mukaansa turha lähteä ennakoimaan.
– Arviointimenettelyyn joutuneilla alueilla on tehty jo paljon hyvää työtä talouden kanssa. Työ jatkuu nyt.