Suomen Merivoimat isännöivät Natoa Suomenlahden rannikolla, jossa sotilasliitto testaa useita erilaisia meridrooneja eli miehittämättömiä aluksia.
Niillä olisi Naton tarkoitus jatkossa ehkäistä merenalaisiin kaapeleihin ja muuhun infrastruktuuriin kohdistuvaa sabotaasia. Käytännössä laitteet hankkisivat ja valvonnan suorittaisivat yksittäiset Nato-maat tai niiden muodostamat ryhmittymät.
Nato kokeilee Suomenlahdella useita kaupallisia drooneja, joita voidaan käyttää esimerkiksi sään mittaamiseen, luonnontieteelliseen tutkimukseen ja merenkulun valvontaan.
Testattavana ovat muun muassa seuraavat droonit:
Yhdysvalloissa suunniteltu ja valmistettava WAM-V-drooni kulkee 20 solmun vauhtia eli yli 37 kilometriä tunnissa.
Sen kantama yhdellä tankkauksella on hieman yli 570 merimailia eli runsaat tuhat kilometriä. Se voidaan varustaa esimerkiksi kartoittamaan merenpohjaa pinnalta käsin.
Ranskalaisyhtiö Exailin meridroonilla on noin 1 000 mailin eli yli 1 800 kilometrin kantama.
Se pystyy kaikuluotaamaan merenpohjaa jopa 3 000 metrin syvyyteen.
DriX-meridrooni saavuttaa noin 14 solmun vauhdin eli se kulkee hieman yli 25 kilometriä tunnissa.
Saildrone-yhtiön Voyager on pääosin purjeen voimalla kulkeva alus. Sillä on myös pieni apumoottori, mutta pääasiallinen käyttövoima tulee purjeesta.
Purjeensa ansiosta Voyager-droonia ei tarvitse tuoda maihin tankattavaksi, joten se voi liikkua merellä yhtäjaksoisesti jopa sata vuorokautta.
Yhdysvaltalaisen Metal Sharkin HSMUSV-drooni on miehittämätön versio ihmisen ajettavasta aluksesta, joka on Yhdysvalloissa esimerkiksi rannikkovartioston käytössä.
Aluksen käyttösäde on runsaat 900 kilometriä. Sen huippunopeus on 38 solmua eli yli 70 kilometriä tunnissa.
Sen erikoispiirre on lentävä drooni, joka voi nousta aluksen kannelta enimmillään noin 50 metrin korkeuteen. Lennokkidrooni on yhteydessä alukseen sähköjohdolla. Lentodrooni näkyy artikkelin pääkuvana olevalla videolla.
Reaktio jatkuviin tuhotöihin
Naton kokeilut venedroonien kanssa ovat reaktiota sabotaasiin, jota Itämerellä on tehty lukusille sähkökaapeleille ja kaasuputkille.
Viimeisimmät tapaukset ovat vain puolen vuoden takaa, jolloin Eagle S -alus katkoi ankkuriaan raahaamalla useita datakaapeleita ja sähkökaapelin. Kuukausi myöhemmin katkesi Ruotsin ja Latvian välinen datakaapeli.
Apulaisesikuntapäällikkö David Portal Naton merivoimien esikunnasta kertoo, että tarkoitus on paitsi valvoa, myös ennaltaehkäistä infrastruktuuriin kohdistuvaa sabotaasia. Droonien avulla Nato pystyy parantamaan valvontaa.
– Nämä työkalut voivat olla todella suureksi avuksi [sabotaasin] nopeassa, etukäteisessä tunnistamisessa ja sen estämisessä, Portal sanoo.
Tutkimusjohtaja João Alves Naton merenkulun tutkimuskeskuksesta sanoo, että etsinnässä ovat etenkin teknologiat, joilla pystytään havainnoimaan pinnan alla tapahtuvia asioita. Merenpinnalta tietoa saadaan jo hyvin.
– Siihen yritämme yhdistää tietoa esimerkiksi akustisista sensoreista, jotta tunnistamme vaikkapa sen, miltä kuulostaa ankkurin kolahdus merenpohjassa.
Ensi viikolla puolustusliiton jäsenmaat kokoontuvat Alankomaiden Haagiin Nato-huippukokoukseen. Siellä esitellään myös järjestelmää, jossa näytetään reaaliaikaista tilannekuvaa harjoituksista, joita käydään Suomen lisäksi Tanskan ja Puolan rannikoilla.
Nato suuri tavoite on nopeuttaa uuden teknologian käyttöönottoa. Siihen yksi keino ovat tämän kaltaiset harjoitukset.