Hyvinvointialueiden joutuminen ministeriön tarkkailuluokalle rajaa alueiden päätöksenteko-oikeutta, todetaan ainakin Lapin ja Keski-Suomen hyvinvointialueilta.
Valtiovarainministeriö tiedotti tänään, että Lapin, Keski-Suomen ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueilla aloitetaan arviointimenettely. Syynä on alueiden pahasti alijäämäinen talous.
Arviointimenettelyyn joutumisen myötä hyvinvointialue ei voi enää tehdä päätöksiä, joilla olisi ”merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen.”
– Ohjaus on entistä tiukempaa ja hyvinvointialueiden itsehallinto kapenee entisestään, Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela sanoo.
Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa (kesk.) muistuttaa, että vastaavasta tilanteesta ei ole kokemusta, joten valtiovallan ohjauksen määrästä ei vielä ole tarkkaa tietoa.
Muutoksella on joka tapauksessa vaikutuksia tuoreiden aluevaltuutettujen toimintaan.
– Valtiovalta ottaa huomattavan ohjausvallan ja sitä kautta rajoittaa valtuustodemokratiaa selvästi, Peisa sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajan Maria Kaisa Aulan (kesk.) mukaan alue ei saa esimerkiksi tehdä suuria investointeja tai laajentaa palveluita ilman valtiovarainministeriön lupaa. Muuten aluehallituksen ja -valtuuston on tarkoitus työskennellä kuten tähänkin asti.
Lapha muistuttaa pitkistä välimatkoista
Tiedotustilaisuudessa Peisa ja Jokela korostivat Lapin erityisolosuhteita ja laajuutta.
He muistuttivat, että Suomessa on useita hyvinvointialueita, jotka ovat pinta-alaltaan pienempiä kuin Inarin kunta. Se on vain yksi Lapin 21:stä kunnasta.
Jari Jokelan mukaan perimmäinen syy Lapin hyvinvointialueen alijäämään on siirtymätasaus, joka on epäsuosiollinen hyvinvointialueelle.
Lapissa siirtymätasaus leikkaa valtion antamaa rahoitusta, koska ennen sote-uudistusta kunnat käyttivät sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin nykyinen hyvinvointialueen rahoituspohja edellyttäisi.
Jokelan mukaan kaikki kunnat eivät tuottaneet tarpeeseen nähden riittävästi palveluita, mikä on johtanut Lapin hyvinvointialueelle kertyneeseen palveluvelkaan.
Keski-Suomen aluejohtaja yllättyi
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet pitää yllättävänä, että arviointimenettelyyn mentiin suoraan ilman ennakollista talouden ohjausta.
– Kyllä tässä itsehallinnon tontille mennään, vaikka menettelyn kriteerit meillä täyttyvät ja taloustilanne on vaikea, hän toteaa tiedotteessa.
Tolletin mukaan alue aikoo tehdä yhä ripeämmin omia toimenpiteitä talouden kuntoon saamiseksi.
Tollet kertoo, että hyvinvointialue on esimerkiksi uudistamassa hankintojen ja ostopalvelujen toimintamallia. Lisäksi hyvinvointialue on juuri aloittanut yhteistoimintaneuvottelut.
Maria Kaisa Aula pitää todennäköisenä, että arviointimenettely tulee vaikuttamaan palvelujen laajuuteen. Tolletin mukaan menettelyllä ei kuitenkaan ole välittömiä vaikutuksia palveluihin ja arjen toimintaan.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja: Odotettu päätös
Arviointimenettelyyn joutuminen ei ollut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella yllätys, sanoo hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist.
– Se oli varsin odotettu päätös. Oikeastaan arviointimenettely on meille mahdollisuus, millä voisimme saada kaksi vuotta lisäaikaa talouden tasapainottamiseen.
Hyvinvointialueen hallitus uskoo Lönnqvistin mukaan, että vuoteen 2028 mennessä alueen talous on saatu kuntoon.
Arviointimenettely kaventaa hyvinvointialueen valtuuston päätösvaltaa, mutta sitä ei ole kokonaan menetetty, Lönnqvist huomauttaa. Alueiden yhdistämisestäkään ei vielä kannata puhua.
– Alueiden yhdistämistarpeeseen otetaan kantaa vasta sitten, kun tämä varsinainen selvitystyö on tehty.
Päätöksenteon pysyminen alueella muun muassa kaksikielisyyden takia on kuitenkin Max Lönnqvistille tärkeää.
– Kyllä haluan varmistaa sen, että päätöksenteko myös tulevaisuudessa pysyy Itä-Uudellamaalla.
Asukkaiden ei tarvitse hänen mukaansa olla huolissaan.
– Palveluista huolehtiminen on meidän ykkösprioriteettimme edelleen. Meillähän palvelujärjestelmä toimii varsin hyvin. Haaste on vain se, että alkuvuosien rahoitus on ollut riittämättömän suuri.
Muokattu 17.6.2025 klo 16.20: lisätty Keski-Suomen hyvinvointialueen kommentit.
Muokattu 17.6.2025 kello 18.32: lisätty Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kommentit.