Saara Alakorva lea dutkan nákkosgirjjistis, mo Sámi álbmot jurddaša ieš iežas birra álbmogin ja man láhkai stáhtaid politihkka dasa váikkuha.
Sápmelaččaide lea eandaliige maŋimuš áiggiid šaddan dehálažžan nannet iežaset sajádaga álbmogin. Alakorva lea geavahan dutkamušastis ávkin arkiivamateriálaid iešguđet áigodagain. Daid vehkiin son guorahallá mo sápmelaččat leat guhkká ohcan dovddastusa álbmogin eará álbmogiid gaskkas, muhto ii leat čielggas, man láhkai dat heive oktii sápmelaččaid iežaset vugiide čájehit gullevašvuođa.
Alakorva čujuha nákkosgirjjisttis dasa, man láhkai sápmelaččaid álbmogiin leahkima vuođđu lea earáge go oarjemáilmmi politihkas váldojuvvon málle.
Son buktá ovdan maiddái álbmotbarggu mearkkašumi. Sápmelaš álbmotbargun son gohčoda politihkalaš doaimma, mas leamaš diđolaš figgamuš hástalit našunála stáhtaid váldeposišuvnna eatnamiin, main sámit orrot, muitala Alakorva.
– Ná lea dahkkon ovdamearkka dihte go leat váldojuvvon atnui Sámi álbmotsymbolat ja go dihtolágan politihkalaš institušuvnnat leat vuođđuduvvon. Guovddáš ulbmilin lea leamaš duođaštit, ahte sámevuohta lea earáge go eallin mas luondu lea vuođđun, čilge Alakorva.
Deaddu ákkastallat vuoigatvuođa mearridit iežaset áššiin
Saara Alakorva dutkamuša mielde sápmelaččaide lea biddjon olggobealde deaddu duođaštit mo nu, ahte sápmelaččain lea vejolašvuohta moderniseret ja čuvgehit iežaset – leat seamma árvvus go earáge olbmot – ja ná ákkastallat sápmelaččaid rievtti mearridit iežaset áššiin, muitalit Lappi universitehta dieđáhusas.
Alakorva lohká, ahte háliidii dutkat fáttá dasgo su hárddii vuohki, mo sámi álbmoga riegádeapmi čilgejuvvo. Čilgedettiin namuhuvvojit dušše dihto dáhpáhusat, čoahkkimat ja álbmotsymbolat.
– Čuolbma leage justa das, ahte miehtá máilmmi lea leavvan oarjesentrála áddejupmi álbmogis. Dat bidjá kriteraid dasa, makkár olmmošjoavkku, dahje politihkalaš kollektiivva lea vejolaš gohčodit álbmogin dahje našuvdnan.
Alakorva evttoha Sámi álbmotmuitaleami historjákultuvrra dulkoma sápmelaččaid ođđa álgomuitalussan, mainna čilgejuvvo sápmelaččaid ortniiduvvan modearna álbmogin ja ná oasistis sápmelaččaid leahkin dán áiggis.
– Oarjesentrála málliid politihkalaš ortniiduvvama mielde sápmelaččat leat ovtta láhkai mannan čađa metamorfosa, dahjege rievdama luondduálbmogis ođđaáigásaš álbmogin, lohká Alakorva nákkosgirjji čoahkkáigeasus.
Álbmot-doaba lea kolonialisttalaš muhto sámit ieža geavahit dan iešmearrideami nannemii
Sápmelaččaid historjá álbmogin lea hápmášuvvan vuorrováikkuhusas koloniála ja dekoloniála proseassaiguin. Sámegielaide doaba ”álbmot” lea boahtán kolonialisttalaš vuogi mielde, muhto sápmelaččat ieža geavahit doahpaga iešmearrideami nannemii ja hierarkiijaid biđgemii, muitala Alakorva.
– Juohke gielas álbmot-doahpagis lea veháš sierra mearkkašupmi, ja dat lea váikkuhan dasa makkár dulkomat sámi politihkas álbmoga namas leat dahkkojuvvon.
Nákkosdutkamuš veahkeha hábmet, ahte iežas politihkalaš árbevieruid nannema ii dárbbaš bidjat vuostálagaid daid ovdánemiiguin, main sámepolitihkkii leat váldojuvvon váikkuhusat oarjemáilmmi politihkalaš árbevieruin.
– Sámi álbmotjurddašeapmi lea vuolggasajistis soddjil, iige dat oro gáibideamen čohkkejuvvon váldegeavaheami, muitala Alakorva.
Saara Alakorva nákkosgirji Muitalusat Sámi álbmogis – Sápmelaš álbmotbarggu ja -jurddašeami guorramen dárkkistuvvo Siiddas Anáris gaskavahku geassemanu 18. beaivve diibmu 12. Dilálašvuohta lea suomagillii.
