Valtiovarainministeriö on aloittanut arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla.
Päätöksen perusteena on hyvinvointialueiden huono taloustilanne. Arviointimenettelyllä on tarkoitus räätälöidä ratkaisu, jolla hyvinvointialueet saavat taloutensa kuntoon.
Tarkkailuluokalle joutumisen tarkoituksena on myös varmistaa, että hyvinvointialueet pystyvät järjestämään asukkaidensa tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.
– Tässä on takana tarkka virka-arvio.Tämä arviointimenettely ei ole mikään kevyt toimi tai interventio, vaan siihen päädytään hyvin tarkan harkinnan perusteella. Tavoitteena on se, että me turvaamme ihmisten tärkeät palvelut eri puolella Suomea, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo Ylen haastattelussa.
Laissa on määritelty tarkat raamit, millä perusteella menettely voidaan aloittaa, ne liittyvät muun muassa hyvinvointialueiden alijäämään ja palveluiden vaarantumiseen. Kaikilla arviointimenettelyyn joutuvilla hyvinvointialueilla viime vuoden alijäämä oli noin puolen miljardin luokkaa.
Menettely vie päätösvallan kolmelta alueelta
Ministeri Ikonen myöntää, että arviointimenettely vie hyvinvointialueilta päätösvallan.
– Kyllä se osaltaan rajaa hyvinvointialueiden päätöksentekoa tänä aikana. Ei pystytä tekemään samanlaisia kauaskantoisia talouteen vaikuttavia toimia tai sellaisia toimia, jotka ovat vastoin prosessissa määritettäviä toimenpide-ehdotuksia. Kyllä se on puuttuminen myös alueen itsehallintoon tässä mielessä.
Mutta saadaanko älijäämiä kuriin muulla kuin leikkaamalla asukkaiden palveluista? Ikonen kiertää kysymyksen.
– Tässä käydään hyvin kattavasti näiden alueiden tilannetta läpi.
Ikonen huomauttaa, että hyvinvointialueiden tilanteet ovat hyvin erilaisia.
– Osa alueista pääsee hyvin tavoitteisiinsa, osalla alueista on taas enemmän haasteita. Nyt näiden kolmen alueen osalta päädyttiin siihen, että arviointimenettelyllä lähdetään varmistamaan taloutta, että ne palvelut saadaan myöskin pitkällä aikavälillä turvattua.
Menettelyssä arviointiryhmä käy läpi, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi. Asukkaiden palvelut jatkuvat menettelyn ajan.
Arviointimenettelyä varten valtiovarainministeriö asettaa arviointiryhmän, johon nimetään jäsenet hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sisäministeriöstä. Ryhmät aloittavat työnsä syyskuussa, ja niiden työn on tarkoitus valmistua ensi kesään mennessä.
Ikonen kertoo, ettei arviointiryhmän puheenjohtajan henkilöllisyys ole vielä selvillä. Ikosen mukaan tehtävään on haarukoitu kokeneita henkilöitä. Hänen pitäisi saada sekä ministeröiden että hyvinvointialueiden hyväksyntä.
Ikonen toteaa, että alueiden liittäminen toisiinsa on myös keinovalikoimassa, mutta se ei ole tällä hetkellä akuutti asia.
– Sehän on todella pitkä prosessi ja en halua lähteä spekuloimaan sillä. Tässä arviointimenettelyssä käydään hyvin laajasti läpi erilaisia näkökulmia ja haetaan keinoja turvata taloutta ja palveluita.
Osa alueista saa lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Valtiovarainministeriö valmistelee myös alijäämän kattamisvelvoitteeseen määräaikaista joustoa, mutta tiukoin kriteerein.
Nyt hyvinvointialueiden pitäisi kattaa alijäämänsä ensi vuoden loppuun mennessä, mutta tietyin ehdoin lisäaikaa voisi saada vuoteen 2028 asti. Tämä vaatisi, ettei alueelle kerry enää uutta alijäämää tänä vuonna.
– Sellaisilla alueilla, jotka tekevät ihan oikeita asioita ja ovat liikkumassa kohti tavoitteita, voidaan myöntää tällainen harkinnanvarainen lisäaika alijäämän kattamiseen. Nyt näyttää siltä, että osa alueista on lähdössä hakemaan lisärahoitusta, ja saattaa olla, että oikeampi ratkaisu tilanteeseen voisi olla pieni lisäaika.
Tällä hetkellä lisärahoitusta on hakenut kolme hyvinvointialuetta: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala. Vielä useampi alue on ilmoittanut hakevansa tai harkitsevansa lisärahoituksen hakemista valtiovarainministeriöstä.
Ikonen sanoo tiukasti, että lisäaika on ensisijainen keino hoitaa alijäämien kattaminen, ei lisärahoituksen myöntäminen.
Muokattu 15:40: Juttua täydennetty ministeri Ikosen haastattelun perusteella.