Katsomusaineiden yhteisopetus jatkuu Turussa ensi syksynä aluehallintoviraston huomautuksesta huolimatta.
Viides- ja seitsemäsluokkalaisten uskontotunteja on korvattu Turussa kaikille yhteisenä katsomusaineen opetuksena. Tunneille on osallistunut sekä elämänkatsomustiedon että eri uskontokuntiin kuuluvia oppilaita.
Aluehallintovirasto katsoo käytännön rikkovan perusopetuslakia. Yhteisopetus ei myöskään vastaa opetussuunnitelmaa.
Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantaisen mukaan avin huomautus otetaan vakavasti, mutta uusia järjestelyjä ei ehditä tekemään koulujen alkuun mennessä.
Parantaisen mukaan yhteisopetuksesta ei ole tullut perheiltä negatiivista palautetta.
Ylen saamien yhteydenottojen mukaan tämä ei pidä paikkansa. Kahdeksaa eri uskontokuntaa edustava USKOT-foorumi kertoo vanhempien valmistelevan parhaillaan omaa kanteluaan aville.
– Tässä kävellään vähemmistöjen yli aivan surutta. Olin jo vuosia sitten yhteydessä Turkuun ja toin esiin, että vanhemmat eivät ole järjestelyyn ollenkaan tyytyväisiä, toteaa USKOT-foorumin uskonnonopetusjaostoa edustava Sirpa Okulov.
Okulov on itse ortodoksi.
Suurten kaupunkien ongelma
Suurissa kaupungeissa toivottaisiin enemmän joustoa uskonnon opetuksen järjestämiseen.
Lain mukaan oppilailla on oikeus oman uskontokunnan mukaiseen opetukseen ja sitä on järjestettävä, mikäli oppilaita on vähintään kolme.
Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantaisen mukaan Turussa ei pystytä tarjoamaan kaikille oman uskonnon opetusta. Haasteena on ollut pätevien opettajien löytäminen esimerkiksi hindulaisuuden ja buddhalaisuuden eri suuntauksille sekä juutalaisille.
Myös Tampereella on perusopetusjohtaja Kristiina Järvelän mukaan ollut vaikeuksia löytää kelpoisia opettajia joihinkin uskontoihin.
– Nykyinen eri uskontojen opettamisen velvoite on hyvin haastava toteuttaa niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Lisäksi vaade tunnustuksettomasta opetuksesta on osalle uskonnoista ja kulttuureista melko vieras, joten opetuksen sisällön laatuvaatimukset ja opetuksen toimintatavat vaativat paljon työtä, Järvelä kuvailee.
Hän näkee, että kaikille yhteinen uskontotieto lisäisi oppilaiden yhdenvertaisuutta ja mahdollistaisi opetusresurssin tehokkaamman käytön.
Perusopetusjohtaja Ville Raatikaisen mukaan Helsingissä on pystytty pääasiassa tarjoamaan oman uskonnon opetusta niissä uskonnoissa, joissa sitä pyytäneitä oppilaita on ollut vähintään kolme. Välttämättä opetusta ei aina kuitenkaan pystytä tarjoamaan oppilaan omassa koulussa.
Oman kulttuurin kysymykset vähemmistöoppilaalle tärkeitä
Turku näkee, että yhteiset katsomusaineen oppitunnit lisäävät suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä monikulttuurisessa maailmassa.
Ortodokseja edustava Sirpa Okulov ei usko tähän.
– Ajattelen aivan päinvastoin, että oma uskonnon tunti on näille vähemmistöoppilaille tosi tärkeä. Uskontotunneilla ei opeteta pelkästään uskon asioita, vaan siellä käydään läpi myös kulttuuria. Vähemmistöoppilaan näkökulmasta voi olla vaikea keskustella omaan kulttuuriin liittyvistä kysymyksistä, jos opettaja edustaa aivan toista uskontoa.
Okulov pitää uskonnonopetusta tärkeänä muun muassa maailmanpoliittisen tilanteen takia.
Okulov oli mukana Opetushallituksen asettamassa katsomusaineiden kehittämisen työryhmässä, jossa pohdittiin uskonnon opetuksen korvaamista yhteisellä katsomusaineella.
Työryhmän enemmistön tavoin, hän ei kannattanut yhteiseen oppiaineeseen siirtymistä.
– Kuulostaa kivalta, että kaikki opiskelevat yhteistä oppiainetta, mutta mitä siellä tarkasti ottaen opetetaan? Jos halutaan mennä yhteiseen oppiaineeseen, uskonto on siinä tapauksessa sama siirtää osaksi historian ja yhteiskunnan opetusta.