Gunnel Wåhlstrand seisoo teoksensa Sydhälsö edessä.
Gunnel Wåhlstrand teki läpimurtonsa heti valmistuttuaan Tukholman kuninkaallisesta taidekorkeakoulusta vuonna 2003. Kuva on Turun taidemuseon näyttelystä. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Kuvataide

Gunnel Wåhlstrand halusi ymmärtää isänsä tragedian – siinä auttoi valokuvalaatikko

Gunnel Wåhlstrand toivoi, että voisi maalaustensa avulla löytää isänsä, jota ei koskaan tuntenut. Taiteilijan näyttely nähdään Turun taidemuseossa.

Kaikki alkoi kaipauksesta ja yhdestä kirjasta.

Gunnel Wåhlstrand opiskeli Tukholman taidekorkeakoulussa ja luki Roland Barthesin kirjan Valoisa huone (La chambre claire, 1980). Siinä kirjailija etsii valokuvaa kuolleesta äidistään.

– Se kosketti ja käynnisti minussa jotain, kuvataiteilija muistelee yli 20 vuotta myöhemmin.

Nainen ja mies kalliolla. Katsovat merelle, missä seilaa purjevene.
Gunnel Wåhlstrandin mielestä tämä hänen maalauksensa on ”postikorttimaisen romanttinen”, mutta silti täynnä surua. Kuva: Jean-Baptiste Beranger

Isä teki itsemurhan

Wåhlstrand oli vasta yksivuotias, kun hänen isänsä teki itsemurhan.

Kotona asiasta ei puhuttu.

Ainoa yhteys, joka hänellä oli isäänsä, oli valokuvalaatikko.

Vähistä kuvista, joita isästä oli jäljellä, tuli entistäkin arvokkaampia. Niiden avulla hän yritti ymmärtää tämän epätoivoista tekoa.

– Halusin päästä sisälle niihin kuviin, viipyä niissä mahdollisimman kauan, Wåhlstrand kertoo.

Hän ryhtyi maalaamaan valokuvien pohjalta suuria mustemaalauksia.

Gunnel Wåhlstrandin teos Instön (2003).
Moni maalaus kuvaa isän lapsuutta. Tunnelma on nostalginen. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Herkät maalaukset kuin valokuvat

Pikkutarkkuudessaan ja herkkyydessään maalaukset muistuttavat erehdyttävästi valokuvia.

Vaikka viivat näyttävät kuin kynällä piirretyiltä, teokset on maalattu siveltimellä akvarellipaperille.

Läheltä katsoessa voi helpommin huomata siveltimen jäljen ja paperin huokoisen pinnan.

Näin taiteilija työskentelee:

Video on katkelma Ruotsin television dokumenttifilmistä I det vita rummet (2008).

Maalatessaan Wåhlstrand haluaa olla yksin. Hän sulkeutuu ateljeeseen, eikä kukaan saa tulla katsomaan keskeneräistä työtä.

– Minulle on todella tärkeää, että työskentelyni pysyy salassa. En kerro kenellekään, mitä maalaan.

Mustemaalauksen tekeminen on hidasta, se saattaa kestää puolikin vuotta. ”Salaisuuksien verho” raottuu vasta siinä vaiheessa, kun teos on täysin valmis.

– Haluan, että jännitys säilyy ja valmis maalaus on yllätys.

Gunnel Wåhlstrandin teos Uppsala (2003).
Wåhlstrandin maalaus isästä lapsena. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Yksityiskohta Gunnel Wåhlstrandin teoksesta Vattentornet (2005).
Maalauksissa sävyt ja varjostus saadaan aikaiseksi vaihtelemalla musteen vahvuutta ja määrää. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Isän kuolemalla oli monella tapaa iso vaikutus Gunnel Wåhlstrandin elämässä:

– Minusta tuskin olisi tullut taiteilijaa, ellei isäni olisi tehnyt itsemurhaa.

Isänsä lisäksi hän on ikuistanut maalauksiinsa äitinsä sekä perheelle tutut maisemat: kesäisen saariston ja meren rannat.

Gunnel Wåhlstrandin teos Långedrag (2004).
Wåhlstrand on kasvanut Ruotsin länsirannikolla. Meri merkitsee hänelle paljon, samoin kuin aikoinaan hänen isälleen. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Gunnel Wåhlstrandin teokset Wave (2015), Eken (2018) ja Sandhaken (2020).
Musiikilla on erityinen rooli taiteilijan maalatessa: ”En koskaan työskentele hiljaisuudessa.” Kuva: Antti Haanpää / Yle

Kuvien voima paransi

– Maalaamalla olen halunnut ikuistaa vanhempani ja ikään kuin tehdä heistä kuolemattomia.

Kokemus on ollut terapeuttinen.

– Se on ollut kuin haavan hoitamista. Nyt minusta tuntuu, että haava on parantunut.

Henkilö valkoisessa kauluspaidassa, jolla on tuuhea kihara tukka ja kaulassaan kaksi kaulakorua.
Taiteilijaa haastateltiin ja hänet kuvattiin 4. kesäkuuta Turun taidemuseossa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Ensimmäinen oma näyttely Suomessa

Tukholmassa asuva Gunnel Wåhlstrand on tehnyt runsaan 20 vuoden aikana vain 54 teosta, ja hänen näyttelynsä ovat haluttuja.

Hänestä on tullut yksi Ruotsin merkittävimmistä nykytaiteilijoista. Taidemuseolta meni monta vuotta saada näyttely esille Turkuun.

Se on tehty yhteistyössä Tukholman Prins Eugens Waldemarsudde -taidemuseon kanssa. Teokset ovat lainassa yksityisistä ja julkisista kokoelmista.

Gunnel Wåhlstrandin teos White Peacocks (2007/2009).
Näyttely on Turun taidemuseossa 14. syyskuuta saakka. Kuva: Antti Haanpää / Yle