Valtiovarainministeriö (VM) päätti 17.6. käynnistää hyvinvointialueiden arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla.
VM:n arviointimenettely toimii samalla periaatteella kuin kriisikuntamenettely vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kamppaileville kunnille.
Arviointimenettelyssä hyvinvointialueiden päätösvaltaa rajataan. Menettelyn aikana alueet eivät esimerkiksi saa omilla päätöksillään laajentaa palveluvalikoimaa.
Ensi syksynä alueilla käynnistyy arviointiryhmä, jonka tehtävä on rakentaa lista toimenpiteistä, joilla talous pidetään kunnossa.
– Kyllä sillä voi olla vaikutuksia palveluihin. Mitä vaikutukset ovat, en lähde yhtään ennakoimaan, toteaa hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä.
Palkkakulut ja päätöksenteon vaikeus osasyynä talousvaikeuksiin
Syyt talouden kriisiytymisen taustalla ovat arviointimenettelyyn joutuneilla hyvinvointialueilla osittain samoja, osin erilaisia. Esimerkiksi inflaatio ja palkkojen nousu ovat lisänneet odotettua enemmän menoja kaikilla hyvinvointialueilla.
Jokinen ei halua yksilöidä syitä talouden epätasapainoon yksittäisten arviointimenettelyyn joutuneiden hyvinvointialueiden kohdalla. Jokisen mukaan hyvinvointialueet ovat tehneet valtavasti töitä taloustilanteen korjaamiseksi.
Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla vuokratyövoiman runsas käyttö sotepalveluissa vuosina 2023 ja 2024 on merkittävä syy talouden epätasapainoon.
– Hyvinvointialue on jo tehnyt hyvää työtä vuokratyövoiman vähentämiseksi, mutta heillä on aika loppunut kesken suhteessa meidän lainsäädäntöön. Nyt pitää vain jatkaa hyvää työtä, hän toteaa.
Jokisen mukaan nyt katsotaan, mitä muuta vielä voisi tehdä ja mitä voisi tehdä toisin.
– Sanon suoraan, että sekin joudutaan tässä miettimään, onko esimerkiksi päätöksenteossa ollut ongelmaa. Joudumme miettimään, että mikä tilannekuva ja realismin taso on ollut päätöksenteossa. On inhimillistä ja ymmärrettävää, että päätöksenteko on voinut olla välillä vähän vaikeaa, sanoo Jokinen.
Takaraja vuosien 2023 ja 2024 aikana kertyneiden alijäämien kattamiseen on ollut vuoden 2026 loppuun mennessä. Tähän tavoitteeseen eivät ole päässeet monet muutkaan hyvinvointialueet. Hyvinvointialueet ovat kritisoineet säästövelvoitteiden aikataulua liian tiukaksi.
Arviointimenettely antaa lisäaikaa
Arviointimenettely antaa kolmelle hyvinvointialueelle lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Arviointimenettelyssä laaditaan toimenpideohjelma, jonka aikana talous saatetaan tasapainoon. Vaadittavan tasapainotusajan pituus selviää arviointimenettelyn aikana.
– Katsomme millainen tilanne alueella on, miten kustannukset muodostuvat ja mitä voidaan tehdä. Samalla katsomme mitä on tehty niillä alueilla, joilla menee hieman paremmin. Onko esimerkiksi palveluverkko erityisen tuuhea tai tai onko otettu käyttöön digitaalisia välineitä, kuvailee Jokinen.
Menettely ei tuo alueille lisää rahaa, sillä voimassa oleva rahoituslaki ei sitä salli.
Potilaiden ja asiakkaiden ei silti tarvitse olla huolissaan Lapissa, Keski-Suomessa tai Itä-Uudellamaalla, vakuuttaa Jokinen.
– Menettely on tehty nimenomaan palveluiden turvaamiseksi. Ihmisten ei tarvitse miettiä, saavatko he hoitoa jatkossa. Kyllä saavat, ehdottomasti.