Uhanalaiset lehmät hoitavat uhanalaista maisemaa Kemissä – kaupunki haluaa, että kaikilla on pääsy virkistysalueelle

Kiikelin alueella laiduntavat tänäkin kesänä lapinlehmät, joita pääsee jatkossa katsomaan vaikka pyörätuolilla.

Lapinlehmät pitävät jälleen tänä kesänä huolta Kemin Kiikelin maisemasta. Video: Elina Ervasti / Yle

Kemissä on aivan keskustan kupeessa Kiikelin virkistysalue, jossa on vanhaa uhanalaista hakamaata. Perinnemaisemien suurimpina uhkina ovat umpeenkasvu ja rehevöityminen.

Tehokkain apu tilanteeseen on laiduntava karja. Kiikelissä maisemaa hoitavat tänäkin kesänä Tervolasta ammattiopisto Lappiasta tulleet lapinlehmät.

Kemin kaupungin maankäyttösuunnittelija Peter Brusila kertoo, että jatkossa lehmiä pääsee tervehtimään entistä helpommin. Kemi kehittää Kiikelin alueesta helposti saavutettavaa luontokohdetta. Alueelle rakennetaan kesän aikana 600 metriä erityisleveitä pitkospuita sekä esteetön laituri.

– Panostamme myös polkujen esteettömyyteen poistamalla kivisyyttä ja kuoppia pääreiteiltä, Brusila kertoo.

Polkuja ja pääkulkuväyliä pinnoitetaan uusiksi kivituhkalla, joka tekee reiteistä helpompia kulkea. Vaiheissa etenevät muutostytöt ovat täysin valmiit kesän lopussa.

Kemin maankäyttösuunnittelija Peter Brusila kertoo, kuinka Kiikelin virkistysaluetta parannellaan. Video: Elina Ervasti / Yle

Yhdeksänhenkinen hoitotiimi

Lapinlehmät hoitavat laiduntamalla alueen äärimmäisen uhanalaista perinneluontotyyppiä eli metsäisiä hakamaita jo kolmatta kesää.

Ensin alueelle vapautettiin kuljetusvaunusta vanhempaa kaartia neljän hiehon eli Fian, Yolitan, Ämändän ja Voimariinin voimin. Nuoremmat ovat nimiltään Ylitornio, Yötuuli, Ännä, Ärtsi ja Älva.

– Näissä nuoremmissa on ensimmäisen kesän lehmien jälkeläisiä. Tässä on esimerkiksi Tuulin ja Tunnan vasikoita, kertoo lehmiä saattamassa ollut maataloustyönohjaaja Iida Saari Lappian Louen yksiköstä.

Peter Brusila kertoo lehmien tuoneen paljon iloa virkistysalueen käyttäjille, mutta myös itse maisemalle. Pensoittuminen on jo vähentynyt, ja valoa pääsee nyt aluskasvillisuudellekin.

– Täällä on muun muassa uhanalaisiin lajeihin kuuluvaa laaksoarhoa, joka tykkää avoimuudesta, Brusila mainitsee.