Analyysi: Venäjän varustautuminen lähialueilla on vasta aivan alussa

Venäjän toiminta ei vielä anna aihetta suureen eikä varsinkaan akuuttiin huoleen. Juhannusmakkaroita grillatessa ei siis tarvitse tiirailla itätaivaalle, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen.

Satelliittikuva 29.5.2025 näyttää muutoksia Kantalahden Luptše-Savinon varuskunta-alueella.
Venäjä on käynnistänyt suuren rakennustyömaan Luptše-Savinon varuskunnassa Kantalahdessa Kuolan niemimaan kainalossa. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Planet Labs PBC
Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen
Mika Mäkeläinenulkomaantoimittaja

Ylen uusi juttu sotilaskaupungin rakennustöistä Kantalahdessa on palautteen perusteella herättänyt huolestuneita kysymyksiä Venäjän aikeista.

On hyvä muistaa, että vaikka tiedot laajasta rakennushankkeesta ovat uusia medialle ja kansalaisille, Suomen ja Naton sotilastiedustelulle ne eivät tule yllätyksenä.

Tiedustelusatelliitit ovat jo nähneet tarkemmin kaiken, mitä Yle pystyy seuraamaan kaupallisten satelliittiyritysten kuvista, ja ammattimaisella tiedustelulla on paljon muitakin keinoja tarkkailla Venäjän asevoimien puuhia.

Raskas rakennustoiminta Kantalahdessa kielii siitä, että nyt – ja nimenomaan vasta nyt – Venäjä on pääsemässä sanoista tekoihin Suomen vastaisen rajan varustamisessa.

Ja kyse on vasta siitä, että Venäjä alkaa hyvin hitaasti lähestyä sitä joukkojen tasoa, joka itärajan takana oli ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.

Tätä ennen Venäjä ei ole pitänyt mitään kiirettä vahvistaakseen joukkoja Naton suuntaan, vaikka omille kansalaisilleen se uskottelee propagandistisesti, että Nato olisi sille välitön ja eksistentiaalinen uhka.

Venäjän johto ei siis itse usko siihen uhkakuvaan, jota se syöttää kansalleen.

Lisäksi se, että Venäjän asevoimat tekee jotakin uutta itärajan takana, ei vielä automaattisesti tarkoita varustautumista ja varautumista Suomen suuntaan.

Varsinkin ulkomaisessa mediassa on pitkin kevättä uutisoitu hälyttävään sävyyn sellaisista muutoksista rajantakaisissa varuskunnissa, jotka todennäköisemmin liittyvät Ukrainan sotaan kuin varustautumiseen Suomea vastaan. Niistä Yle on kertonut jo paljon aiemmin.

Siksi pyrimme satelliittikuvien analysoinnissa arvioimaan myös sitä, mistä tavoitteista ja tehtävistä varuskuntien kehitys todennäköisesti kertoo.

Siltä kantilta Kantalahden rakennustyöt ovat aiempia merkittävämpi uutinen.

Kantalahden hanke sotilaskaupungin uudistamiseksi on juuri sellainen satsaus, joka ei enää selity Ukrainan sodalla, vaan sen tähtäin on Suomen tai pikemminkin Nato-maiden vastaisen rajan lujittamisessa lähivuosina.

Kaksi uutta prikaatia ja reilut 2 000 sotilasta ovat kuitenkin vasta hyvin vaatimaton alku.

Vastaavia uutisia paljon suuremmista joukkojen lisäyksistä on luvassa tulevina vuosina, sillä Venäjä ei ole mitenkään salaillut sitä, että se tulee voimakkaasti panostamaan itärajamme varustamiseen.

Venäjän toiminta ei vielä anna aihetta suureen eikä varsinkaan akuuttiin huoleen. Suomessa varautuminen on oikealla uralla. Juhannusmakkaroita grillatessa ei siis tarvitse tiirailla itätaivaalle.

Ensi viikolla Naton huippukokous puolestaan antaa osviittaa siitä, kuinka vakavasti liittolaisemme suhtautuvat Venäjän varustautumiseen.