Venäjän johto on ilmaissut huolensa Israelin ja Iranin konfliktin kärjistymisestä. Presidentti Vladimir Putin on tarjoutunut välittäjäksi, mutta Venäjälle Israelin ja Iranin konfliktin kärjistymisessä on kaksi hyvää puolta.
Ensinnäkin tilanne vie Yhdysvaltain huomiota Venäjän Ukrainaa vastaan käymältä hyökkäyssodalta. Toiseksi Lähi-idän konfliktit tapaavat nostaa öljyn hintaa maailmanmarkkinoilla, mikä pelaa öljyntuottajamaa Venäjän pussiin.
Tiistaina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kommentit herättivät levottomuutta markkinoilla ja öljyn hinta nousi neljä prosenttia. Keskiviikkona hinta taas laski, mutta sijoittajat seuraavat tilannetta tarkasti.
Öljyntuottajamaiden järjestö Opec, erityisesti Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit, kykenisi lisäämään tuotantoaan korvatakseen Iranin öljynviennin, jos Israelin iskut Iraniin katkaisevat sen. Toisaalta tämä merkitsisi sitä, että lisäkapasiteettia ei enää olisi jäljellä minkään uuden kriisin varalle.
Jos Iran päättäisi sulkea Persianlahden Intian valtamerestä erottavan Hormuzinsalmen, se todennäköisesti nostaisi öljyn hintaa rajusti.
Yhdysvaltain presidentin keskittymiskyvylle kaksi yhtäaikaista sotaa voi olla aivan liikaa.
Ukrainan jääminen sivuun näkyi jo tiistaina, kun Trump kiirehti etuajassa pois kehittyneiden teollisuusmaiden G7-ryhmän kokouksesta.
Trumpin oli ollut määrä tavata Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, mutta tapaaminen jäi nyt Lähi-idän eskalaation jalkoihin. Trump ehti toki torpedoida kokouksen Ukraina-julkilausuman, jota hän piti liian Venäjän-vastaisena.
Israelin ja Iranin iskujen varjossa Venäjän myös teki tuhoisimman ilmaiskun kuukausiin Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan.
Ukrainaa uhkaa sekin, että Yhdysvaltain asetoimitukset Ukrainaan hyytyvät, jos Yhdysvallat keskittyy sotilaallisesti liittolaisensa Israelin auttamiseen.
Huoletta Venäjä ei tilannetta seuraa. Iran on Venäjälle tärkeä kumppani Lähi-idässä, joten Iranin hallinnon kaatuminen olisi jälleen uusi takaisku Venäjälle alueella.
Venäjä on saanut Iranista aseita sotaansa Ukrainassa, ennen kaikkea Šahed-drooneja. Nykytilanteessa Iran tarvitsee kaiken liikenevän aseistuksen itse.
Venäjä ei kuitenkaan ole enää niin riippuvainen Iranin tuonnista, sillä se tuottaa Šahed-drooneja nyt kotimaisesti.
Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä kärsi Lähi-idässä takaiskun viime joulukuussa, kun Syyriassa kaatui Bašar al-Assadin hallinto. Venäjä tuki Assadia Syyrian sisällissodassa.
Venäjä on vielä onnistunut pitämään tukikohtansa Syyriassa, mutta uusi hallinto ei välttämättä katso Venäjän läsnäoloa loputtomiin.
Venäjän asemaa Syyriassa heikentää se, että maan uusi hallinto on onnistunut avaamaan yhteyksiä länsimaihin. Toukokuussa Syyrian uusi johtaja Ahmed al-Šaraa tapasi Trumpin Saudi-Arabiassa.
Venäjällä ei ole nykytilanteessa paljon keinoja vaikuttaa tilanteeseen Lähi-idässä.
Venäjän ja Iranin liittolaisuus on ollut olosuhteiden sanelemaa, eikä Venäjä kiirehdi Iranin avuksi. Sotilaallisesti Venäjä ei halua sekaantua konfliktiin.
Venäjän johto esittäisi mielellään vastuullisen välittäjän roolia mahdollisissa neuvotteluissa, mutta Putinin Trumpille tekemä ehdotus ei näytä herättäneen erityistä innostusta Israelissa.