Hirvenkaatolupien määrä pysyy Pohjois-Karjalassa ennallaan ensi syksynä, mutta alueiden välillä tulee muutoksia

Riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan reilut 1200 hirven pyyntilupaa syksyn jahtikaudelle. Esimerkiksi Outokummussa lupamäärä kasvaa, Tohmajärvellä pienenee.

Metsästäjä aseen kanssa metsässä.
Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina ja päättyy tammikuun puolivälissä. Kuva hirvijahdin aloituksesta Kuopiossa viime lokakuussa. Kuva: Roosa Tuovinen / Yle

Hirvenkaatolupia on Pohjois-Karjalassa ensi syksynä sama määrä kuin viime syksynä.

Riistakeskus on myöntänyt maakuntaan 1 254 pyyntilupaa. Luvan hakijoita oli 197.

Lupamäärä nousee eniten Outokummun ja Tuupovaaran riistanhoitoyhdistysten alueella. Selkein vähennys luvissa on Tohmajärvi-Värtsilän ja Lieksan alueilla.

Yhdellä luvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Hirvenmetsästyskausi alkaa lokakuun toisena lauantaina ja päättyy tammikuun puolivälissä 2026.

Saalissuosituksia muun muassa ikärakenteen vuoksi

Aluetoimisto suosittelee pyyntiluvan saaneille, paljonko saaliista pitäisi olla vasoja ja paljonko uroksia.

Vasasaaliilla säädellään hirvikannan ikärakennetta. Tavoite on, että vasoja on neljäsosa talvehtivasta hirvikannasta.

Aikuissaaliin urosten osuudella halutaan säädellä hirvilehmien ja -sonnien suhdetta. Pohjois-Karjalassa on tavoitteena, että jahtikauden jälkeen olisi noin 1,6 naarasta yhtä urosta kohti.

Luonnonvarakeskus arvioi Pohjois-Karjalassa olleen viime metsästyskauden jälkeen yli 4 900 hirveä. Arvio hirvien määrästä on lähes sama kuin edellisvuonna.

Maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli 2,8 eläintä tuhatta hehtaaria kohti.

Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut hirvitalousaluekohtaiseksi tavoitteeksi 2,5–3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla.