Kansanedustaja Mika Riipi (kesk.) kummastelee sitä, että hallitus laittoi tällä viikolla lausuntokierrokselle esityksen, jolla muutettaisiin lakia hyvinvointialueiden ja maakuntien jaosta Suomessa.
Tarkoitus on eriyttää hyvinvointialueita ja maakuntia koskevat säännökset niin, että muutos yhteen ei tarkoita automaattisesti muutosta myös toiseen.
– Tästä ei hallitusohjelmassa ole mainintaakaan. Me olemme itse asiassa esittäneet tätä aikaisemmin. Meidän mielestä muutos olisi ihan hyvä: sotea katsotaan sotena, ja muu jako on muuta jakoa, Riipi sanoo.
Valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston ylijohtaja Ville-Veikko Ahonen sanoo, että kyseessä on ”merkillinen yhteensattuma” eikä se liity tämän viikon uutisiin kolmen hyvinvointialueen joutumisesta arviointimenettelyyn.
– Näiden lakien eriyttämistä ryhdyttiin valmistelemaan jo viime vuoden puolella.
Ministeriö: Nyt korjataan sote-uudistuksen valuvikoja
Mika Riipi pohtii edelleen, että lakiesityksen laittaminen lausunnolle ennakoi sitä, että arviointimenettelyn päätteeksi hyvinvointialueiden yhdistämisesta tulee entistä helpompaa.
Ville-Veikko Ahosen mukaan kyse on kuitenkin hyvin teknisistä muutoksista, joilla ”korjataan alkuperäiseen lakiin jääneitä valuvikoja”.
– Tähän ei liity salajuonta siitä, että tämä helpottaisi hyvinvointialueiden liittämistä toisiinsa, vaan on huomattu, että nykyisin maakuntajako ja hyvinvointialuejako on turhan tiiviisti sidottu toisiinsa.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia hyvinvointialue- ja maakuntajaosta. Laki jaettaisiin erillisiksi hyvinvointialuejakolaiksi ja maakuntajakolaiksi.
Uudessa laissa esimerkiksi hyvinvointialueiden muutokset eivät aiheuttaisi muutoksia maakuntiin, ellei siitä säädetä erikseen.
Oppia soteuudistuksesta: omaisuuden siirrot ovat iso ongelma
Lakiin lisättäisiin myös tarkat säännökset hyvinvointialueen mahdollista jakamista koskevasta taloudellisesta selvityksestä.
– On opittu sote-uudistuksesta, että sehän on valtava urakka. Pitää selvittää omaisuudet ja siirtyvät henkilöstöt ja miettiä, kenelle omaisuudet siirtyvät. Tämäntyyppinen taloudellinen selvitys puuttuu nyt lainsäädännöstä, Ville-Veikko Ahonen sanoo.
Lisäksi uusi laki määräisi, että päätös hyvinvointialueen jaon muuttamisesta pitää tehdä vuotta aikaisemmin kuin se tulee voimaan.
Ahonen painotti haastattelussa Ylelle useaan kertaan, että hyvinvointialuejakoa ja maakuntajakoa, niiden perusteita tai hyvinvointialueen muuttamisen edellytyksiä sinänsä ei ole tarkoitus muuttaa lakiesityksessä millään tavalla.
Mutta lakimuutos selkeyttäisi tilannetta siinä tapauksessa, jos joskus tulee vastaan hyvinvointialueiden liittäminen toisiinsa. Silloin ei olisi mukana kytkentää muihin aluejakokysymyksiin.
Mahdolliset muutosprosessit vievät vuosia
Ville-Veikko Ahosen mukaan arviointimenettelyissä tarkastellaan alueiden liittämistä yhteen vain yhtenä vaihtoehtona, ja sen jälkeen vasta tehdään tarvittaessa erillisiä päätöksiä aluejakoselvitysten käynnistämisestä.
– Aluejakomuutokset ovat todella pitkässä puussa arviointimenettelyiden yhteydessä, eli ne ovat käytännössä useampien vuosien prosesseja.
Myös kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo, että alueiden liittäminen toisiinsa ei ole tällä hetkellä akuutti asia.
– Sehän on todella pitkä prosessi ja en halua lähteä spekuloimaan sillä. Tässä arviointimenettelyssä käydään hyvin laajasti läpi erilaisia näkökulmia ja haetaan keinoja turvata taloutta ja palveluita, Ikonen sanoi aiemmin Ylelle.