Suomen olympiakomitea on nimittänyt uudeksi huippu-urheilujohtajakseen Janne Hännisen. Aiheesta uutisoi aiemmin Ilta-Sanomat.
49-vuotias Hänninen on entinen pikaluistelija. Hänen uransa paras arvokisasijoitus oli 1 000 metrin nelossija MM-kisoissa 2003.
Olympialaisissa Hänninen kilpaili kolme kertaa. Paras olympiasijoitus tuli Salt Lake Cityssä, kun Hänninen paineli 1 000 metrillä kymmenenneksi.
Hänninen lopetti uransa vuoden 2006 Torinon olympialaisten jälkeen. Pian hänet nimettiin Suomen pikaluistelun päävalmentajaksi. Vuosina 2010–13 Hänninen luotsasi Norjan sprinttipikaluistelijoita.
Toukokuussa 2015 Hänninen aloitti Suomen luisteluliiton urheilutoimenjohtajana.
Organisaatio uusiksi
Hänninen aloittaa Olympiakomiteassa 11.8.2025.
Olympiakomitea kertoo, että huippu-urheilujohtaja johtaa huippuvaiheen operatiivista toimintaa, jota toteutetaan yhdessä lajien, Kihun, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kanssa ja jonka sparraajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön toukokuussa asettama huippu-urheilun asiantuntijaryhmä.
Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen kertoo, että kyseessä on Olympiakomitean uudistumiseen liittyvä uusi tehtävä.
Nykyisen huippu-urheiluyksikön organisaatio puretaan. Sen toiminnot jaetaan kahdeksi kokonaisuudeksi.
– Tavoitteemme on parantaa suomalaista huippu-urheilumenestystä, ja katsomme, että se edellyttää absoluuttisen huippuvaiheen erottamista omaksi kokonaisuudekseen. Huippuvaiheeseen kuuluvat kovimmat suomalaiset kärkiurheilijat ja menestyneimmät kärkilajit sekä lupaavimmat nuoret talentit. Uusi huippu-urheilujohtaja tulee johtamaan operatiivista tiimiä, joka varmistaa tämän kärkijoukon valmentautumisen tuen.
– Muut nykyisen huippu-urheiluyksikön tehtävät sijoitetaan toiseen kokonaisuuteen, johon kuuluvat muun muassa lapsuusvaiheen urheilu, urheiluakatemiatoiminta, osaamisen kehittäminen ja kisaprosessit. Kaikki Olympiakomitean toiminnot ohjautuvat jatkossa urheilun tarpeista.
Kilpisen mukaan kiinnostus uuteen huippu-urheilujohtajan tehtävään oli laajaa ja hakijoiden joukossa oli runsaasti myös ulkomaalaisia ehdokkaita.
Puheenjohtaja näkee, että Hännisen vahvuuksia ovat kansainvälisen vaatimustason ymmärrys, laajat verkostot niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, kokemus usean lajin ja usean maan huippu-urheilutoiminnasta sekä vahvasti suomalaiselle huippu-urheilulle sykkivä sydän.
Hännisen mukaan hänellä on selvät näkemykset Suomen huippu-urheilun keskeisistä kehittämiskohteista.
– Fokus on käännettävä siihen, mikä oikeasti on oleellista huippu-urheilussa. Kaikkien on tunnistettava kansainvälinen vaatimustaso. Tämän jälkeen toimenpiteitä on suunnattava mahdollisimman tehokkaasti niihin asioihin, joilla on suurin vaikuttavuus tulokseen, Hänninen linjaa.
Kovaa kritiikkiä
Pariisin olympialaisissa 2024 Suomi jäi historiallisesti ilman mitalia. Se nostatti valtavan kritiikkivyöryn Suomen olympiakomitean johtoa ja ylipäänsä suomalaista huippu-urheilun johtamista kohtaan.
– Huippu-urheilun pahin vihollinen on ihminen, joka osaa puhua huippu-urheilusta uskottavasti ikään kuin ymmärtäisi siitä jotain, vaikka ei ymmärrä, Hänninen linjasi Ylelle.
Tuolloin Hänninen muistutti, että huippu-urheilijalle tärkeintä on kehittää lajisuoritustaan ja sen vaatimaa tekniikkaa, fysiikkaa ja välineitä.
– Enemmän kuin tästä meidän urheilussamme puhutaan nykyään lähinnä turvallisista tiloista ja tällaisista eettisen ylätason asioista. On aivan selvää, että ihmisten pitää osata käyttäytyä ja kunnioittaa toisia, mutta sanoisin, että nyt se tila on varmasti puhuttu riittävän turvalliseksi ja voitaisiin taas siirtää fokus sinne, missä se tulos syntyy.
Hännisen puheista ei jäänyt epäselväksi, että hänen mielestään Olympiakomitean fokus oli siirtynyt vääriin suuntiin – pois huippu-urheilusta. Hän korosti, että huippu-urheilu on erittäin poikkeuksellista toimintaa, joka täytyisi pitää erillään ”muista Olympiakomitean sinänsä jaloista tavoitteista”.
Olympiakomitean myllerrys
Olympiakomitea on edelleen hurjassa myllerryksessä. Edellinen huippu-urheilujohtaja Matti Heikkinen ja sekä laji- ja kisaohjelmien johtaja Leena Paavolainen laitettiin sivuun Pariisin suomalaisittain surullisten olympialaisten jälkeen.
Edellinen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori ei hakenut jatkokautta.
Petteri Kilpinen valittiin puheenjohtajaksi 30. marraskuuta. Kilpinen löi äänestyksessä Tapio Korjuksen.
Kun Matti Heikkinen oli laitettu syrjään, Jaana Tulla toimi vt. huippu-urheilujohtajana. Toukokuussa 2025 Tulla sai tuomion rattijuopumuksesta.
Sen jälkeen uutisoitiin, että Tulla ei jatka nykyisissä tehtävissään, vaan siirtyy urheilutoiminnan erityisasiantuntijaksi tehtävänään muun muassa osaamisen kehittäminen ja Milano-Cortinan olympialaisiin liittyvät valmistelut.
10. kesäkuuta uutisoitiin, että Taina Susiluoto jättää tehtävänsä Olympiakomitean toimitusjohtajana
– Kun Susiluoto kolme vuotta sitten palkattiin, strategiassa korostui vahvasti liikunnallisen Suomen puoli, joka oli iso hanke. Nyt olemme menossa kohti urheilua. Ehkä hän oli enemmän sen edellisen strategian mukainen valinta, Kilpinen perusteli.
Ylipäätään Olympiakomitean rooli Suomen huippu-urheilun luotsina on ollut iso kysymysmerkki Pariisin kisojen jälkeen.
Lopulta urheiluministeri Sandra Bergqvist (r) kertoi maaliskuussa, että vuonna 2012 aloittanut huippu-urheiluyksikkö jatkaa edelleen Olympiakomiteassa.
Huippu-urheilua valvomaan ja mittaroimaan perustettiin kuitenkin riippumaton asiantuntijaryhmä, joka sijaitsee Kihussa.
Asiantuntijaryhmän kokoonpano julkistettiin toukokuun lopussa.
Sen muodostavat lentopallovalmentaja Tuomas Sammelvuo, hiihdon moninkertainen maailmanmestari ja olympiamitalisti Virpi Sarasvuo, pika-aitojen moninkertainen arvokisamitalisti Arto Bryggare, valmennusjohtaja ja urheiluvalmentaja Kyösti Lampinen, liikunta- ja urheilulääketieteeseen erikoistunut lääkäri Sergei Iljukov, Suomen johtava kalpamiekkailija Niko Vuorinen ja moninkertainen hiihdon paralympiavoittaja Tanja Kari.