Eduskunta on hyväksynyt hallituksen lakiesityksen saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän muuttamisesta niin, että käräjävaaleihin pääsee osallistumaan eri kriteereillä kuin aiemmin. Nyt korostuu saamen kielen säilyminen äänestäjän ja ehdokkaan taustassa.
Kaikki Lapin kansanedustajat vastustivat lakiesitystä paitsi hallituspuolue perussuomalaisten edustaja Kaisa Juuso, joka oli poissa äänestyksestä. Juuso äänesti lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä sen puolesta.
Juuso on ollut kriittinen lakimuutosta kohtaan aiemmin. Esimerkiksi viime vaalikaudella hän sanoi Ylen haastattelussa, että saamelaiset hyötyisivät itse siitä, että heitä olisi mahdollisimman paljon saamelaiskäräjien vaaliluettelossa.
Sen sijaan Lapin toinen perussuomalainen kansanedustaja, Sara Seppänen, äänesti hallituksen esitystä vastaan. Seppänen on kritisoinut voimakkaasti esitystä ja vaatinut erityisesti niin sanottujen metsälappalaisten pääsyä mukaan saamelaisia koskevaan päätöksentekoon.
Lakia vastaan äänesti myös hallituspuolueen edustaja, Heikki Autto (kok.). Auttolla ei ollut kokoomuksen ryhmän lupaa äänestää hallituksen esitystä vastaan.
Autto sai varoituksen ryhmältä
Autto sai asiasta eduskuntaryhmältään äänestyksen jälkeen varoituksen.
– Pidän sitä raskaana seuraamuksena ja suhtaudun tietysti asiaan vakavasti, Autto kommentoi asiaa Ylelle.
Autto on tiettävästi ainoa tämänhetkinen kansanedustaja, jolla on ollut oikeus äänestää myös saamelaiskäräjävaaleissa. Autton mukaan lakiuudistuksella ei pitäisi olla vaikutusta hänen oikeuteensa äänestää käräjävaaleissa jatkossakaan.
– Osaltani lakimuutoksella ei pitäisi olla vaikutusta mahdollisuuteen päästä vaaliluetteloon, koska esimerkiksi äijini äiti oli täysin saamenkielinen ja tältä osin kielikriteeri osaltani täyttyy, Autto kertoo sähköpostitse.
Kaikki oppositiota edustavat lappilaiset kansanedustajat olivat lakiesitystä vastaan. Sosiaalidemokraateilla oli voimassa periaatepäätös kannattaa hallituksen esitystä, mutta Johanna Ojala-Niemelä sai siltä luvan äänestää toisin.
Ojala-Niemelä jätti lakialoitteesta vastalauseen jo perustuslakivaliokunnan käsittelyn aikana. Vastalauseessaan hän tuo esille muun muassa pelkonsa siitä, että maankäyttö vaikeutuu jatkossa saamelaisalueilla.