Pääministeri Orpo: Palokin koskien vapautus toisi miljoonia euroja Itä-Suomeen ja turvaisi uhanalaisia kalalajeja

Heinäveden Palokin koskien ennallistamisen hintaa, vaikutuksia ja käytännön toteutusta pohdittiin Joensuussa.

Mustavalkoinen ilmakuva mutkittelevista koskista.
Palokin kosket valjastettiin Outokummun kaivoksen tarpeisiin 1961. Suomessa ei ole toista virtavesikohdetta, jossa yhdellä padon purkamisella vapautuisi kymmenkunta koskea kalakantojen ja muun luonnon turvaksi. Kuva: Sulo Piirosen arkisto

Keskustelu Heinäveden Palokin koskien ympärillä virtaa vilkkaana. Hallitusohjelmaan kirjattu koskialueen vapauttaminen on yksi Petteri Orpon hallituksen kärkihankkeita.

– Saimaan järvitaimenen ja -lohen tulevaisuuden kannalta Palokin vesialueen merkitys on suuri. Vapaa koskireitti avaisi käyttöön hienot määrät poikastuotantoalueita, sekä vaellusvesiä ylä- ja alavirtaan aina suurelle Saimaalle asti, sanoo Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen.

Lohi vaeltaa vesistöissä jopa 70 kilometriä vuorokaudessa.

Sähkömarkkinoiden joustoja löytyy uusista suunnista

Palokin kaikkiaan yhdeksän kosken vesistöalue kahlittiin vesivoimalalla 60-luvun alussa Outokummun kaivoksen energiatarpeisiin.

Vesivoimaa on perinteisesti pidetty tasausvoimana ja se on sitä edelleen. Vesi on kuitenkin saanut rinnalleen uusia kilpailijoita.

– Sähkömarkkinat ovat tällä hetkellä isossa turbulenssissa kehittyvien energiamuotojen ja akkuteknologian myötä. Joustoja sekä sähkön tuotantoon, että sen kuluttamiseen syntyy aivan uudella tavalla ja uusilla suunnilla, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Antti Iho.

Joustoja sähkömarkkinoille syntyy esimerkiksi kuluttajien pörssisähkön hintaa seurailevasta sähkön käytöstä sekä uudenlaisista energian varastoinnin menetelmistä.

Palokin voimala tuottaa vuodessa sähköä keskimäärin vajaat 30 gigawattituntia. Määrä on noin 0,4 promillea Suomen sähköntuotannosta.

– Käytännössä kahdella isolla tuulimyllyllä voidaan tuottaa sama määrä energiaa, Antti Iho raamittaa Palokin voimalan kokoa tämän päivän sähköntuotantoverkostossa.

Tutkimusjohtaja Antti Iho Itä-Suomen yliopistosta sanoittaa suhdettamme vesiluontoon
Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Antti Iho raamittaa suhtautumista virtavesien hyödyntämiseen eri aikakausien tarpeisiin.

Orpon mukaan neuvottelut sähköyhtiön kanssa ovat käynnissä

Suomessa purettiin Euroopassa eniten vesistöjen vaellusesteitä viime vuonna.

– Meillä on nyt kaikkiaan 138 eri tyyppistä vaellusestettä vähemmän vesistöissämme kuin viime vuonna. Koko Euroopan alueella vesistöesteitä purettiin yli 500, kertoo WWF-Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.

Paineita vesistöjen kunnostukseen koko Euroopan alueella on mittavasti.

Palokin koskien vapauttaminen on listattu jo vuonna 2013 kansallisessa kalatiestrategiassa kärkihankkeiden joukkoon.

Joensuussa pidetyssä Itä-Suomen Unionin koolle kutsumassa seminaarissa tutustuttiin muun muassa sähkömarkkinoiden uudistuvaan hinnanmuodostukseen, vesivoimalaitoksen hinnoitteluun ja patojen purkamisen käytännön toimiin vaikutuksineen.

Myös Saimaan järvitaimenen ja -lohen tämän hetken tilanteesta kuultiin arvio.

Lajien tekohengitys allaskasvatuksessa hankaloituu jatkuvasti lajien perimän kaventuessa ja vesihomeen piinatessa sekä emokaloja että poikasia. Erityisen huono on järvilohen tilanne.

Mies istuu pöydän ääressä ja kirjoittaa paperille kynällä.
Pääministeri Petteri Orpo tutustui Palokin alueeseen ja historiaan syyskuun lopussa 2024. Kuva: Siru Päivinen / Yle

– Hallituksella on vahva tahtotila edetä asiassa. Neuvottelut Pohjois-Karjalan sähkön kanssa ovat käynnissä, pääministeri Orpo kertoo.

Hallitus on varannut Palokin voimalakauppoihin 20 miljoonaa euroa.

Toteutuessaan Palokin koskien vapautus olisi Suomen historian suurin virtavesien ennallistamishanke.

– Yhdellä patoratkaisulla pystyttäisiin pelastamaan järvitaimen ja -lohi koko Suur-Saimaan alueella. Sen lisäksi Itä-Suomi saisi merkittävästi lisää elinvoimaa matkailun ja muunkin yritystoiminnan aloille, pääministeri Orpo toteaa.

Koskien ennallistaminen vaatisi miljoonainvestointeja ja työllistäisi paljon myös paikallisia toimijoita. Patojen purkamiseen ja koskien kunnostukseen tarvittavaa osaamista löytyy Suomesta nykyisin hyvin.

Orpon mukaan juuri vapautettu Sysmän Virtaankoski on onnistunut esimerkki siitä, kuinka julkiset toimijat, yritykset ja yksityiset henkilöt yhteistyössä toteuttivat hankkeen.

– Mahdollinen päätös Heinäveden Palokin koskiin liittyen kuuluu sähköyhtiölle ja sen omistajakunnille. Haemme ratkaisua, joka turvaa yhtiön omistajien taloudelliset intressit ja vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaisuutta, pääministeri Orpo sanoo.