Tapahtuma-ala on riskejä pullollaan, arvelee elinkeinöjärjestö: Lapin festarien lipunmyynti käy silti kuumana

Moni festari on tunnettu ja keikkuu aallonharjalla, mutta tapahtumatoiminta on selviytymistä. Näistä esimerkki ovat Lapin festivaalit.

Festivaalijohtaja Samuli ”Sime” Yliaska kertoo, mitä Simerockin menestyksen takana on. Video: Antti Mikkola / Yle

Korona, hintojen nousu, maailmanpolitiikka, arvonlisäveron nousu, työvoimapula. Festarien järjestämisessä on ollut viime vuosina paljon muuttujia eikä riskejä ole puuttunut.

Tapahtumia on peruttu, siirretty tai pahimmillaan lopetettu kokonaan. Silti osa menestyy ja porskuttaa eteenpäin.

Rovaniemellä elokuun alussa järjestettävällä Simerockilla kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet jopa taloudellisesti parhaat, kertoo festivaalijohtaja Samuli ”Sime” Yliaska. Hänen mukaansa näyttää siltä, että tämän kesän festivaali tullaan myymään loppuun.

– Tämän vuoden lipunmyynti menee samaa tahtia viime vuoden kanssa eli sujuu loistavasti, hän tuumaa.

Lapissa musiikkikesää vietetään myös Kemin Satama Open Airin ja Rovaniemen Santa Open Airin sekä Tornion Twin City Festivalin voimin. Tapahtumia järjestää torniolainen Eventworks oy. Yrittäjä Markku Könkään mukaan lipunmyynti käy kuumana.

– Etenkin Santan kohdalla myynti on aivan huikeaa. Asiakasmäärä on tuplaantumassa viimevuotiseen nähden, Köngäs iloitsee.

Kannattavuuden arvioiminen aina vaikeampaa

Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman kertoo, että alan vaikeudet eivät ole vieläkään ohi. Tapahtumateollisuus on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö.

Koronan jälkeen yleisöä on riittänyt mutta kustannukset ovat kasvaneet. Alan kannattavuutta koettelee myös tänä vuonna noussut arvonlisävero.

– Perusta on sinänsä kuitenkin kunnossa, yleisöä riittää ja alan liikevaihto kehittyy parempaan, Kerman kertoo.

Järjestö pyrkii Kermanin mukaan tekemään jatkuvasti töitä sen eteen, että tapahtumat tunnistettaisiin elinkeinona.

– Sääntelyssä on ollut yllätyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia. On oikeudellisesti epäselvää, mitä tapahtumajärjestäjiltä edellytetään ja vaaditaan.

Antti Tuisku esiintymässä festivaalilavalla. Edessä yleisöä käsi pystyssä.
Antti Tuisku esiintyi Kemissä Satama Open Airissa vuonna 2022. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Hän myöntää, että tapahtuma-ala on jatkuvaa riskien kanssa kamppailua. Suurin osa tapahtumista saa merkittävimmät tulot lipunmyynnistä. Koronan myötä moni oppi jättämään lipunoston viime tinkaan, jolloin myynti voi näyttää arvaamattomalta.

– Nykyään on vaikeampaa arvioida, onko tapahtuma kannattava vai kannattaako se vain perua. Yhä useampi onkin rakentanut kaupallisia yhteistöitä tai uusia lisätapahtumia taloudellisen riskin hallitsemiseksi.

Esimerkiksi kolmea kesäfestaria Lapissa pyörittävä Eventworks on turvautunut tähän. Yrittäjä Markku Könkään mukaan uudesta tapahtumasta saa rahallisesti kannattavan vasta noin viiden vuoden jälkeen. Kolmesta tapahtumasta vain 15-vuotias Satama Open Air tekee voittoa.

– Kun palaset ovat kohdallaan ja tekemistä ja uskoa löytyy, niin suunta on oikea. Jos tapahtuma ei ole aito ja sen tunnelma ei välity yleisöön, jää homma tähdenlennoksi, Köngäs sanoo.

Sami Kerman kertoo, millaisia riskejä festarien järjestämiseen voi liittyä

Lappi kiinnostaa yleisöjä

Tapahtumabisnes on Samuli Yliaskan mukaan edelleen taloudellisesti kannattavaa – myös Lapissa.

– Ison festivaalin järjestäminen on aina projekti ja palapeli, varmaan paikkakunnasta riippumatta.

Yliaskan mukaan Lapin leveyspiireillä yleisö on jo tottunut siihen, että ”mitään Karibian säätä” on turha odottaa. Lapin kesän epävakaa sää ei siis vaikuta enää nykyisellään yleisömääriin, ja suurin osa lipuista myydään jo ennakkoon.

Esiintyjävalinnat tapahtumiin täytyy tehdä jo edellisenä kesänä, joten ohjelmaa suunnitellessa täytyy ennustaa, kuka yleisöä kiinnostaa.

– Olemme onnekkaassa tilanteessa, sillä artistit haluavat tulla meille esiintymään. Olen aina yrittänyt saada suosituimmat kotimaiset nimet eikä tämä vuosi poikkea siitä, Yliaska tuumaa.

Myös Markus Köngäs uskoo, että hyvällä artistikattauksella yleisö löytää myös pohjoisen tapahtumiin.

– Pitää kuitenkin muistaa, että jo kaksi nimekästä artistia lentoineen nostaa budjettia 100 000 euroa.

Varsinaisten riskien lisäksi festarien järjestämiseen voi tulla muitakin mutkia matkaan. Markku Köngäs kävi kaksi kuukautta kädenvääntöä Rovaniemen kaupungin kanssa siitä, saisiko keikkapaikan puustoa siistiä. Video julkaistu toukokuussa 2025.