Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yhä useampi suomalainen on lihava, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuore Sotkanet-tilasto.
Viime vuonna jo 24,5 prosentilla aikuisikäisistä suomalaisista painoindeksi oli vähintään 30.
THL:n mukaan painoindeksi 30 on kansainvälisesti hyväksytty raja-arvo terveyden kannalta merkittävälle lihavuudelle.
Vuonna 2020 merkittävästi lihavia oli 22,5 prosenttia suomalaisista. Kysely tehtiin yli 20-vuotiaille.
Jo raja-arvoa 25 käytetään ylipainoisuuden kriteerinä, mutta näin matalan rajan käyttäminen johtaa siihen, että ylipainoisiksi luokitellaan myös rotevarakenteisia tai lihaksikkaita ihmisiä, joilla ei ole terveyden kannalta merkittävää ylipainoa.
Lihavien osuus väestöstä on noussut suurimmassa osassa hyvinvointialueista.
– Lihavuus on yleistynyt erityisesti työikäisellä väestöllä, kertoo THL:n elintavat ja elinympäristöt -yksikön johtava asiantuntija Päivi Mäki.
Kuvan kartat näyttävät, mikä lihavien osuus on ollut hyvinvointialueilla vuosina 2020, 2022 ja 2024. Mitä punaisempi alue, sitä suurempi on lihavien osuus väestöstä.
Etelä-Pohjanmaa lihavuustilaston kärjessä
Eniten lihavia vuonna 2024 oli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella: runsaat 30 prosenttia väestöstä. Nousua oli lähes kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2020.
Mittavinta lihavien osuuden nousu on ollut Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Siellä lihavien osuus väestöstä on kasvanut yli viidellä prosenttiyksiköllä neljässä vuodessa. Näillä alueilla lihavien osuus oli viime vuonna noin 26–28 prosenttia väestöstä.
Vähiten lihavia on ollut mittausvuosina 2020, 2022 ja 2024 Helsingissä, jossa lihavien osuus väestöstä laski viime vuonna noin 17 prosenttiin.
Neljän vuoden takainen lukema oli suunnilleen sama, vaikka vuonna 2022 lihavien osuus käväisi reilussa 19 prosentissa.
Hyvin hienoista, alle yhden prosenttiyksikön laskua on tapahtunut neljän vuoden aikana Itä-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla, joilla lihavia on noin 21–26 prosenttia väestöstä.
Terve Suomi -tutkimuksen tulokset perustuvat ihmisten itse ilmoittamiin pituuteen ja painoon kevyissä vaatteissa punnittuna.
Kaupungeissa on helpompi harrastaa liikuntaa
THL:n Mäen mukaan alueellisia eroja selittää esimerkiksi se, että isoissa kaupungeissa on helpompi elää fyysisesti aktiivista elämää.
Kaupungeissa on paremmat edellytykset kävelyyn, pyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttöön sen sijaan, että ajaisi autolla ovelta ovelle. Myös ohjattuja liikuntaharrastuksia on enemmän tarjolla.
– Toisaalta tiedetään myös, että elintavat ovat yhteydessä väestön koulutustasoon, ja alueiden välillä on eroja väestön koulutustasossa, Mäki sanoo.
Voit laskea painoindeksisi oheisella koneella. Painoindeksi kuvaa, kuinka lähellä kehosi painon ja pituuden suhde on keskiarvoa, jossa ihminen on tavallisesti terveimmillään.
Painoindeksi kertoo, onko ihminen normaalipainoinen vai ei. Painoindeksin perusteella ei voi tehdä päätelmiä kehonkoostumuksesta eli siitä, onko kehossa enemmän rasvaa vai lihaksia.
Painoindeksi ei myöskään kerro, mihin rasva on kehossa jakautunut. Erityisesti vyötärön alueelle kertynyt rasva on terveydelle haitallista.
Mäki muistuttaa, että korkea BMI on yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. BMI:tä käytetään laajasti väestötutkimuksissa maailmalla, joten se on hyvä keino tutkia ja seurata väestön painoa ja terveyttä.
Yksilön terveyden seuraamisen kannalta voi olla hyödyllistä tarkkailla pituuden ja painon sijaan kehon muotoa. Tähän tarkoitukseen on jo reilu vuosikymmen sitten kehitetty body roundness index (BRI) eli kehonpyöreysindeksi.
Voit laskea kehonpyöreysindeksisi tällä koneella.
THL: Ei syyllisiä vaan ratkaisuja
THL:n Mäki painottaa, että tilastoinnin tarkoituksena ei ole syyllistää ihmisiä, joilla on lihavuutta. Tavoitteena on yrittää saada poliittiset päättäjät tekemään ratkaisuja, jotka pysäyttäisivät lihavuuden yleistymisen.
– Tiedetään, että lihavuus on yhteydessä useisiin eri sairauksiin, kuten tyypin kaksi diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja rasvamaksaan, hän sanoo.
Tuoreen BMC Public Health -lehdessä julkaistun suomalaisen tutkimuksen mukaan ylipainoisista ihmisistä koituu yhteiskunnalle merkittävästi enemmän kustannuksia kuin normaalipainoisista.
Mäki toivoo, että hyvin rasvaisten ja sokeristen elintarvikkeiden hintoja nostettaisiin haittaverotuksella. Makeisverosta jouduttiin kuitenkin luopumaan vuonna 2017, kun EU-komissio huomautti Suomelle, että se on vääristävä vero.
Mäki pitäisi hyvänä keinona myös epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointirajoitusten kiristystä.
– Suomessa on nyt uudet suositukset lapsille suunnattuun elintarvikemarkkinointiin, mutta Norjassa on laki, joka kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin alle 18-vuotiaille, ja Tanskassa suunnitellaan samaa.
Ylen toimittaja Miika Koskela mittasi painoindeksinsä ja kehonpyöreytensä. Tulokset hän kertoo alla olevalla videolla.