Lappeenranta myönsi Polarnoden datakeskushankkeelle lisää tilaa Pajarilasta – toimijan nimi julki vielä tänä vuonna

Lappeenrannan kaupunki saa datakeskusta varten maata vuokranneelta Polarnodelta yli 400 000 euroa vuokratuloja vuodessa.

Ilmakuva kesäisestä pelto- ja metsämaisemasta, jobka alareunassa kulkee valtatie.
Polarnode ei ole vielä saanut Lappeenrantaan toimijaa datakeskukselle, mutta neuvottelee yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten ehdokkaiden kanssa. Kuva: Polarnode Oy

Lappeenrannan kaupunki on myöntänyt lisää vuokramaata Pajarilaan suurta datakeskusta suunnittelevalle kotimaiselle Polarnode oy:lle.

Kaupunginhallitus myönsi yritykselle maanantaina 73 000 neliömetriä lisää tilaa datakeskusta varten.

Asiasta kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Alkujaan datakeskuksen piti mahtua 330 000 neliön tontille, mutta sopimuksen myötä alue laajenee reiluun 400 000 neliömetriin.

Samalla yritys arvioi, että uuden datakeskuksen teho nousee aiemmin suunnitellusta 150 megawatista 200–300 megawattiin.

Vuosivuokra tontista oli ensin noin 331 000 euroa. Uusi vuokra on noin 404 000 euroa.

Uutta maata yritys hankki nykyisen tonttinsa vierestä, jossa on kiviaineksen ottopaikka.

– Kiviainesta tarvitaan alueella merkittäviä määriä, kertoo Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen.

Tonttivaraus tulevalle datakeskukselle Lappeenrannan Pajarilassa.
Polarnoden tonttivaraus tulevalle datakeskukselle Lappeenrannan Pajarilassa on laajentunut siitä, mitä se oli vielä maaliskuussa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Neuvottelut kesken

Polarnode ei ole vielä saanut toimijaa datakeskukselle, mutta havittelee sitä Yhdysvalloista tai Euroopasta.

– Olemme käyneet keskusteluja useiden potentiaalisten loppukäyttäjien kanssa sekä vieneet eteenpäin hankkeen suunnittelua, Toivanen sanoo.

Hän uskoo, että uuden datakeskustoimijan nimi julkistetaan loppuvuoden aikana.

Luvat jo pitkällä

Polarnode valmistelee Suomessa parhaillaan useita datakeskuskohteita.

– Pajarilan hankkeen hyviä puolia ovat pitkällä oleva luvitus eli lainvoimainen kaava sekä mahdollisuus verkkoliityntään nopealla aikataululla, Toivanen kertoo.

Lappeenrannan hyötynä on Toivasen mukaan myös se, että kaupungissa on merkittävä määrä sähköverkkokapasiteettia, jonka voi ottaa käyttöön nopealla aikataululla. Se mahdollistaa datakeskuksen nopean rakentamisen.

Tiktokin datakeskuksen työmaa Kouvolan Korialla.
Datakeskuksia rakennetaan paikkoihin, joissa voidaan varmista esimerkiksi sähkön ja tietoliikenteen saatavuus. Kuvituskuva. Kuva: Antro Valo / Yle

Datakeskuksille kritiikkiä

Osa energia- ja IT-alan asiantuntijoista on vähätellyt datakeskusten hyötyä Suomen taloudelle ja nostanut esille esimerkiksi sen, että suuri osa datakeskusten vaatimasta energiasta tuotetaan yhä fossiilisista lähteistä, eikä uusiutuvan energian tuotanto ole pysynyt kehityksessä mukana.

Toivasen mielestä Suomessa uusiutuvaa energiaa riittää poikkeuksellisen hyvin.

– Uutta maatuulivoimaa sekä aurinkovoimaa on valmiina rakennettavaksi useita tuhansia megawatteja. Sähköä siis riittää datakeskusten käyttöön.

Myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen on ollut samalla linjalla Toivasen kanssa siinä, että paikalliset datakeskusprojektit ovat erittäin merkittäviä hankkeita ja tuovat piristystä alueelle sekä rakentamisen että käytön aikana.